Hallinto- ja ohjesäännöt

Kirkkoneuvosto on helmikuun 28. päivänä 2024 hyväksynyt seuraavan kirkkojärjestyksen
(657/2023) 3 luvun 25 §:n mukaisen lähetystyön johtosäännön.

1 Lähetystyön tarkoitus

Kirkko osallistuu kolmiyhteisen Jumalan pelastavaan toimintaan julistamalla evankeliumia, palvelemalla diakonisesti ja vaikuttamalla yhteisen hyvän edistämiseksi niin lähellä kuin kaukana, erityisesti siellä, missä ei vielä ole kristittyjä.

Lähetystyö on osa kirkon missionaarisuuden toteutumista. Seurakunta toteuttaa kirkon missiota
omalla alueellaan ja osallistumalla maailmanlaajan kirkon toimintaan. Käsitettä lähetys tai missio käytetään kuvaamaan kirkon missionaarista olemusta. Käsitettä lähetystyö käytetään puhuttaessa seurakuntien ja kirkon työmuodoista Suomessa ja kuvattaessa käytännön toimintaa ulkomailla.

Kaikkia kristittyjä kutsutaan omien lahjojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan kokonaisvaltaisesti kirkon mission toteuttamiseen. Lähetystyöhön liittyy ammatillisia tehtäviä, joiden hoitamisesta seurakunnassa on erikseen päätettävä.

Kirkkolaki, KL 3:1 Seurakunnan tehtävä
Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.

Kirkkojärjestys, KJ 3:25
Seurakunnan ja sen jäsenten tulee edistää lähetystyötä. Lähetystyö on evankeliumin levittämistä niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä. Seurakunnan lähetystyöstä määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä lähetystyön johtosäännössä.

2 Lähetystyön tehtävä

Toteuttaessaan lähetystyötä seurakunnan ja sen yksittäisten jäsenten tulee:
1) edistää kristinuskon todeksi elämistä
2) julistaa rohkeasti evankeliumia Kristuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa
3) edistää lähimmäisenrakkautta, oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja taitoa toimia luomakunnan
parhaaksi
4) osallistua maailmanlaajan kirkon missionaariseen toimintaan pitämällä esillä kirkon mission
kokonaisuutta oman seurakunnan alueelta globaaliin ulottuvuuteen asti

3 Lähetystyön toteuttamistavat

Seurakunta toteuttaa missionaarista tehtäväänsä:

1) varustamalla sanalla ja sakramenteilla seurakuntalaisia lähetystehtävään, joka kasteessa on jokaiselle annettu
2) huolehtimalla siitä, että seurakunta on avoin ja kutsuva yhteisö
3) antamalla kaikille jäsenilleen tilaa ja mahdollisuuksia oman panoksensa antamiseen työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteisessä työn suunnittelussa, toiminnan toteuttamisessa, kouluttautumisessa ja sitoutumisessa
4) tekemällä yhteistyötä lähetysjärjestöjen kanssa missionaarisen vastuun toteuttamiseksi seurakunnassa ja vastavuoroisessa oppimisessa kansainvälisten kumppaneiden kanssa
5) huolehtimalla lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksen toteutumisesta
6) osallistumalla seurakunnan kansainvälisen vastuun toimintamuotojen koordinointiin ja toteutukseen
7) osallistumalla lähetystyön taloudelliseen vastuuseen talousarviomäärärahojen ja vapaaehtoisen kannatuksen avulla
8) viestimällä seurakunnan lähetystyön toteutumisesta sekä
9) hoitamalla yhteyksiä kirkon kansainvälisen vastuun eri toimielimiin: rovastikuntaan, hiippakuntaan, Kirkon lähetystyön keskukseen ja muihin kirkon kansainvälistä vastuuta toteuttaviin tahoihin.

4 Lähetystyön talouden suunnittelu ja seuranta

Lähetystyötä varten laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, johon liittyy ehdotus lähetystyön talousarvioksi. Tämä toteutetaan osana julistuksen kokonaisuuden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Työn seurantaa ja arviointia varten laaditaan toimintakertomus edelliseltä vuodelta, osana julistuksen kokonaisuuden toimintakertomusta

5 Lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan virka

Viranhaltijan tehtävät määritellään tarkemmin viranhaltijan tehtävänkuvauksessa. Viran kelpoisuusehdot on määrätty kirkon säädöskokoelmassa 178.

6 Lähetystyön hallinto-organisaatio

Kirkkoneuvosto vastaa lähetystyön toteutumisesta.

Kirkkovaltuusto voi asettaa kirkkoneuvoston avuksi julistusjohtokunnan tai vastuuryhmän. Johtokunnan tehtävistä ja ratkaisuvallasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä, vastuuryhmän
tehtävät määritellään kirkkoneuvoston hyväksymässä toimintasäännössä.

Tämä johtosääntö tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta 2024.

Hyväksytty Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuustossa 9. päivänä huhtikuuta 2025.

I Yleisiä määräyksiä

1 § Taloussäännön soveltaminen

Kirkkolain (652/2023, KL), kirkkojärjestyksen (657/2023, KJ), kirjanpitolain (1336/1997) ja -asetuksen (1339/1997) sekä muiden lakien ja asetusten sekä kirkkohallituksen määräysten lisäksi seurakunnassa noudatetaan tämän taloussäännön määräyksiä

• toiminnan ja talouden suunnittelussa,
• talousarvion laatimisessa ja täytäntöönpanossa,
• omaisuuden hoidossa,
• kirjanpidossa,
• tilinpäätöksessä,
• tilintarkastuksessa ja
• sisäisessä valvonnassa.

2 § Seurakuntatoimisto

Seurakunnassa on kirkkoneuvoston apuna taloushallinnon hoitamista varten taloudesta vastaava viranhaltija ja tarpeen mukaan muuta virka- tai työsuhteista henkilökuntaa, jotka muodostavat seurakuntatoimiston. Virkasuhteisen henkilöstön toimivalta ja vastuu on määritelty hallinto- tai johtosäännössä.

Seurakunnalla on taloudesta vastaava viranhaltija.

II Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma

3 § Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen ja sitovuustasosta päättäminen

Seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman tulee perustua hyväksytyn strategian linjauksiin. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määrärahat ja tuloarviot merkitään bruttoluvuin vähentämättä tuloja menoista tai menoja tuloista. Talousarvion tulee olla pääluokittain/tehtäväalueittain verrattavissa edellisen vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden talousarvioon. Mikäli talousarvio ei esimerkiksi rakennemuutoksen vuoksi ole täysin vertailtava, poikkeavuuden syy tulee esittää.

Kirkkovaltuusto päättää toiminnallisista tavoitteista sekä määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuustasoista. Sitovuustason tulee käydä selkeästi ilmi talousarviosta. Sitovuustaso voi olla joko toimintakate tai määräraha (pääluokka). Sitovuustason mukaista määrärahaa tai toimintakatetta ei saa ylittää eikä tuloarviota alittaa.

Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä.

Kirkkovaltuuston hyväksymä talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma julkaistaan
seurakunnan verkkosivuilla erillisenä dokumenttina.

KL 6:1 ja 6:2 Varojen käyttäminen, Kirkollisvero
KJ 6:1–3 Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma

Kirkkohallituksen yleiskirje 24/2022; Seurakuntien ja seurakuntayhtymien
(seurakuntatalouksien) talousarvio -ohje