Hallinto- ja ohjesäännöt

Kirkkoneuvosto on helmikuun 28. päivänä 2024 hyväksynyt seuraavan kirkkojärjestyksen
(657/2023) 3 luvun 25 §:n mukaisen lähetystyön johtosäännön.

1 Lähetystyön tarkoitus

Kirkko osallistuu kolmiyhteisen Jumalan pelastavaan toimintaan julistamalla evankeliumia, palvelemalla diakonisesti ja vaikuttamalla yhteisen hyvän edistämiseksi niin lähellä kuin kaukana, erityisesti siellä, missä ei vielä ole kristittyjä.

Lähetystyö on osa kirkon missionaarisuuden toteutumista. Seurakunta toteuttaa kirkon missiota
omalla alueellaan ja osallistumalla maailmanlaajan kirkon toimintaan. Käsitettä lähetys tai missio käytetään kuvaamaan kirkon missionaarista olemusta. Käsitettä lähetystyö käytetään puhuttaessa seurakuntien ja kirkon työmuodoista Suomessa ja kuvattaessa käytännön toimintaa ulkomailla.

Kaikkia kristittyjä kutsutaan omien lahjojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan kokonaisvaltaisesti kirkon mission toteuttamiseen. Lähetystyöhön liittyy ammatillisia tehtäviä, joiden hoitamisesta seurakunnassa on erikseen päätettävä.

Kirkkolaki, KL 3:1 Seurakunnan tehtävä
Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.

Kirkkojärjestys, KJ 3:25
Seurakunnan ja sen jäsenten tulee edistää lähetystyötä. Lähetystyö on evankeliumin levittämistä niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä. Seurakunnan lähetystyöstä määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä lähetystyön johtosäännössä.

2 Lähetystyön tehtävä

Toteuttaessaan lähetystyötä seurakunnan ja sen yksittäisten jäsenten tulee:
1) edistää kristinuskon todeksi elämistä
2) julistaa rohkeasti evankeliumia Kristuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa
3) edistää lähimmäisenrakkautta, oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja taitoa toimia luomakunnan
parhaaksi
4) osallistua maailmanlaajan kirkon missionaariseen toimintaan pitämällä esillä kirkon mission
kokonaisuutta oman seurakunnan alueelta globaaliin ulottuvuuteen asti

3 Lähetystyön toteuttamistavat

Seurakunta toteuttaa missionaarista tehtäväänsä:

1) varustamalla sanalla ja sakramenteilla seurakuntalaisia lähetystehtävään, joka kasteessa on jokaiselle annettu
2) huolehtimalla siitä, että seurakunta on avoin ja kutsuva yhteisö
3) antamalla kaikille jäsenilleen tilaa ja mahdollisuuksia oman panoksensa antamiseen työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteisessä työn suunnittelussa, toiminnan toteuttamisessa, kouluttautumisessa ja sitoutumisessa
4) tekemällä yhteistyötä lähetysjärjestöjen kanssa missionaarisen vastuun toteuttamiseksi seurakunnassa ja vastavuoroisessa oppimisessa kansainvälisten kumppaneiden kanssa
5) huolehtimalla lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksen toteutumisesta
6) osallistumalla seurakunnan kansainvälisen vastuun toimintamuotojen koordinointiin ja toteutukseen
7) osallistumalla lähetystyön taloudelliseen vastuuseen talousarviomäärärahojen ja vapaaehtoisen kannatuksen avulla
8) viestimällä seurakunnan lähetystyön toteutumisesta sekä
9) hoitamalla yhteyksiä kirkon kansainvälisen vastuun eri toimielimiin: rovastikuntaan, hiippakuntaan, Kirkon lähetystyön keskukseen ja muihin kirkon kansainvälistä vastuuta toteuttaviin tahoihin.

4 Lähetystyön talouden suunnittelu ja seuranta

Lähetystyötä varten laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, johon liittyy ehdotus lähetystyön talousarvioksi. Tämä toteutetaan osana julistuksen kokonaisuuden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Työn seurantaa ja arviointia varten laaditaan toimintakertomus edelliseltä vuodelta, osana julistuksen kokonaisuuden toimintakertomusta

5 Lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan virka

Viranhaltijan tehtävät määritellään tarkemmin viranhaltijan tehtävänkuvauksessa. Viran kelpoisuusehdot on määrätty kirkon säädöskokoelmassa 178.

6 Lähetystyön hallinto-organisaatio

Kirkkoneuvosto vastaa lähetystyön toteutumisesta.

Kirkkovaltuusto voi asettaa kirkkoneuvoston avuksi julistusjohtokunnan tai vastuuryhmän. Johtokunnan tehtävistä ja ratkaisuvallasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä, vastuuryhmän
tehtävät määritellään kirkkoneuvoston hyväksymässä toimintasäännössä.

Tämä johtosääntö tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta 2024.

​Hyvinkään seurakunnan vanhaa 4.12.2024 päivitettyä  hallintosääntöä noudatetaan johtokuntien osalta vuoden 2026 loppuun asti. Muilta osin 3.6.2026 päivitetty hallintosääntö on voimassa. 

Kirkkovaltuusto on kirkkolain (652/2023) 3 luvun 7 §:n nojalla hyväksynyt seurakunnalle seuraavan hallintosäännön 2.11.2023. 

​Päivitetty 4.12.2024 

Päivitetty 9.4.2025 

Päivitetty 3.6.2026

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 

1 § Hallintosäännön soveltaminen 

Seurakunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätösvallan siirtämisestä toimielimille tai johtaville viranhaltijoille sekä toimielinten päätöksenteosta ja kokousmenettelyistä määrätään tässä hallintosäännössä kirkkolain (652/2023) ja kirkkojärjestyksen (657/2023) nojalla. 

Sisäisiä määräyksiä sisältyy myös seuraaviin säädöksiin: 

1. Hautainhoidon sopimusehdot 

2. Hautaustoimen ohjesääntö 

3. Hautausmaiden käyttösuunnitelmat 

4. Diakoniatyön johtosääntö 

5. Lähetystyön johtosääntö 

6. Hyvinkään seurakunnan taloussääntö 

7. Hyvinkään seurakunnan avustussääntö 

8. Helena Hartzelin rahaston säännöt  

9. Diakoniarahaston säännöt 

10. Sisäisen tarkastuksen ohje 
11. Hankintaohje  

2 LUKU SEURAKUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO 

2 § Kirkkovaltuusto  

Kirkkovaltuustossa on 33 jäsentä. Valtuuston varajäsenet määräytyvät kirkkojärjestyksen 9 luvun 47 §:n mukaisesti. 

3 § Kirkkoneuvosto  

Kirkkoneuvostoon kuuluu virkansa puolesta kirkkoherra puheenjohtajana sekä valittuina jäseninä varapuheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä. 

Kirkkoneuvoston vaali toimitetaan siten, että ensin valitaan varapuheenjohtaja yhdessä varajäsenensä kanssa ja sen jälkeen eri vaalilla muut jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen. 

Kirkkoneuvoston alaiset vaikuttamistoimielimet  

4 § Yhteistyöryhmät ja muut vaikuttamistoimielimet 

Kirkkoneuvoston alaisuudessa toimii kiinteistö- ja hallinnon työryhmä. Lisäksi Hyvinkään seurakunnassa toimii sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta, Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasian neuvottelukeskuksen johtokunta sekä Betskun eduskunta. Johtokunnilla on omat johtosäännöt ja Betskun eduskunnalla on oma toimintasääntö. Yhteistyöryhmien toimintaperiaatteet määritellään toimintasäännössä. 

5 § Kiinteistö- ja hautaustoimen työryhmä 

Työryhmän työalana on seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimi. 

Työryhmän tehtävät 

1. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden sekä hautausmaiden sisäinen valvonta. 

2. Kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden kunnon yleinen valvonta ja korjaustarpeiden arviointi. 

3. Hautausmaiden ja hautausmaakiinteistöjen kunnon yleinen valvonta ja korjaustarpeiden sekä hautapaikkojen riittävyyden ja hautausmaiden laajennustarpeiden arviointi. 

4. Kehittää ja tukea seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimea yhdessä työntekijöiden kanssa. 

5. Toimia kiinteistöstrategian ohjausryhmänä sen päivityksen yhteydessä. 

Työryhmän jäsenet  

Kirkkoneuvosto valitsee valtuustokaudeksi kerrallaan kiinteistö- ja hautaustoimen työryhmän luottamushenkilöjäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet ja puheenjohtajan.  Työryhmään kuuluvat kirkkoherra, talousjohtaja, kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö sekä viisi luottamushenkilöä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Työryhmä valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii seurakunnan kiinteistöpäällikkö. 

Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden käsittely  

Työryhmä kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu työryhmän jäsenille on toimitettava kirjallisesti sähköisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista. Asiat esittelee seurakunnan kiinteistöpäällikkö tai hautaustoimen päällikkö. 

6 § Nuorten vaikuttajaryhmä eli Betskun eduskunta 

Nuorten vaikuttajaryhmään kuuluu 12 jäsentä, joiden on kirkkojärjestyksen 10 luvun 5 §:n mukaisesti oltava alle 29-vuotiaita konfirmoituja kirkon jäseniä. 

Betskun eduskunnan toimintasäännön 2 §:n mukaan Betskun eduskunnan jäsenet valitaan kerran vuodessa ja kirkkoneuvosto nimittää Betskun eduskunnan. Betskun eduskunnan jäsenet valitaan vapaamuotoisella vaalilla vuoden lopussa. Ehdokkaaksi saa asettua Hyvinkään seurakunnan jäsen tai nuori, joka on integroitunut Hyvinkään seurakunnan toimintaan. 

Nuorten vaikuttajaryhmän tehtävistä säädetään kirkkojärjestyksen 10 luvun 5 §:ssä. 

Nuorten vaikuttajaryhmän toiminnasta päätetään Betskun eduskunnan toimintasäännössä, jonka kirkkoneuvosto hyväksyy. 

Nuorten vaikuttajaryhmä valitsee keskuudestaan kaksi Hyvinkään seurakuntaan kuuluvaa edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kirkkoneuvostoon ja kirkkovaltuustoon. Näillä edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkovaltuuston- ja kirkkoneuvoston kokouksissa muiden kuin salassa pidettävien asioiden käsittelyssä, ellei puheenjohtaja päätä yksittäisen asian kohdalla toisin. 

7 § Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta 

Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksen johtosääntö on hyväksytty Hyvinkään kirkkovaltuustossa joulukuun 10. päivänä 1997. Hyväksytty Riihimäen kirkkovaltuustossa joulukuun 11. päivänä 1997. Liite 1. Johtokunnan sihteerinä toimii johtava perheneuvoja. 

8 § Hyvinkään seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta 

Hyvinkään seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan johtosääntö on hyväksytty kirkkovaltuustossa 13. päivänä tammikuuta 2021. Liite 2. Johtosäännön 1 §:n säädösviittaus on korjattu vastaamaan voimassa olevaa kirkkolakia hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä. Johtokunnan sihteerinä toimii johtava sairaalapastori. 

Liite 3 Sairaalasielunhoidon sopimus. Johtosääntöön ja sairaalasielunhoidon sopimukseen on tehty tekniset muutokset 20.5.2026. 

3 LUKU TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA PÄÄTÖSVALLAN JAKO 

9 § Kirkkovaltuuston tehtävät 

Kirkkolain 3 luvun 5 §:n nojalla seurakunnan päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, jollei kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä tai tässä hallintosäännössä ole toisin säädetty tai määrätty. 

10 § Kirkkoneuvoston tehtävät ja päätösvalta 

Kirkkoneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa ja kirkkojärjestyksessä sille säädetyt sekä muutoin sille määrätyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäviksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat kirkkoneuvoston suoritettaviksi. 

Kirkkoneuvosto päättää lisäksi seuraavista kirkkovaltuustolle muutoin kuuluvista asioista: 

1. Muun kuin kirkkolain 3 luvun 9 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun rakennuksen rakennuspiirustuksen hyväksymisestä. 

2. Vähäisestä muutoksesta kirkkovaltuuston hyväksymiin rakennuspiirustuksiin. 

3. Hankinnasta, kun hankintahinta on yli 50 000 euroa. 

4. Irtaimen omaisuuden myynnistä ja lahjoituksesta, joiden arvo on vähintään 50 000 €. Tätä vähäisemmistä myynneistä ja lahjoituksista päättää talousjohtaja. 

5. Yli vuoden mittaisesta lainan ottamisesta. 

6. Rahavarojen sijoittamisesta, milloin se ei kuulu talousjohtajalle. 

7. Seurakunnalle tulevien muiden kuin hautapaikkamaksujen vahvistamisesta, ellei tehtävää ole delegoitu talousjohtajalle. 

8.  Tarpeellisiksi katsomiensa työryhmien perustamisesta ja niiden tehtävien määrittämisestä. 

9. Ottaa palvelusuhteeseen viranhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät sekä irtisanoo ja päättää palvelusuhteet, jollei kirkkolaista tai kirkkojärjestyksestä tai hallintosäännöstä muuta johdu taikka jollei kirkkovaltuusto ole virkaa perustaessaan pidättänyt viran täyttämistä itsellään. Talousjohtajan viran täyttämisestä ja eron myöntämisestä sekä virkasuhteen päättämisestä päättää kirkkovaltuusto. 

10.  Seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden virka- ja työvapaista, jollei hallintosääntö määrittele muuta. 

11.  Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän mukaisista viranhaltijoiden ja työtekijöiden tehtävien vaativuusryhmien pysyvistä muutoksista. 

12. Hautausmaan hoitosuunnitelman hyväksymisestä 

13. Metsän, maa-aineksen ja turpeen myynnistä, kun sen arvo ylittää 50 000 euroa. 

14.  Päättää vapaaehtoisesta lähetystyön tuesta, kuten lahjoituksista, ja pitopalvelun tuoton kohdentamisesta lähetystyölle ja Yhteisvastuukeräyksen tuotosta yli 3000 € osalta. 

15.  Päättää avustusten myöntämisestä avustussäännön mukaisesti 

11 § Asian siirtäminen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi 

Asian ratkaisseen viranhaltijan on toimitettava ote tai muu ilmoitus päätöksestä viiden (5) päivän kuluessa ratkaisusta kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa siirtää viranhaltijan päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa asianomaiselle, joka on ratkaissut asian. Vaatimus on ilmoitettava kolmen (3) päivän kuluessa siitä, kun päätös on tämän hallintosäännön mukaan ilmoitettu kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. 

Kirkkoneuvosto ei käytä otto-oikeutta seuraavissa asioissa ja asiaryhmissä: 

– sijaisten määrääminen, 

– enintään yhdeksi vuodeksi määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen, 

– virkavapaudet ja työlomat, 

– vuosilomat, 

– kirkon virka- ja työehtosopimukseen liittyvien lisien maksaminen, 

– päätöksiin, jotka koskevat toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. 

 
Päätökset edellä mainituissa asioissa voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön. 

Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden päätösvalta 

12 § Johtoryhmä 

Seurakunnan johtoryhmän muodostavat kirkkoherra, talousjohtaja ja hallintopäällikkö 

Johtoryhmän tehtävät: 

1. Luoda ajantasaista tilannekuvaa seurakunnan toimintaympäristöstä. 

2. Muodostaa kokonaisnäkemys seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä toimintakertomuksesta ja ohjata niiden valmisteluprosesseja. 

3. Edistää operatiivisen toiminnan sujuvuutta ja kehittämistä sekä arviointia. 

4. Tarkastelee henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisön tilaa. 

5. Tukee ja ohjaa kirkkoneuvoston päätettäväksi tulevat asiat. 

13 § Kirkkoherran päätösvalta 

Kirkkoherra sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 §:ssä säädetään: 

1. Tekee mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitettua hengellistä työtä tekevää tai toiminnallisen puolen viranhaltijaa ja työntekijää koskevat päätökset seuraavissa asioissa: 

a) ottaa enintään vuoden ajaksi sijaisen, jos vakituiselle viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty virkavapaata, ottaen huomioon, että kirkkolain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan papin virkaan viranhoitomääräyksen antaa tuomiokapituli; 

b) ottaa määrärahojen puitteissa määräaikaiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen enintään vuoden ajaksi ottaen huomioon, että kirkkolain 4 luvun 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan papin virkaan viranhoitomääräyksen antaa tuomiokapituli; 

c) vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätöksen, milloin päätös on ollut ehdollinen, jos esitetty lääkärintodistus tai muu ehdoksi asetettu asiakirja on varaukseton tai rikosrekisteriotteessa ei ole rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja merkintöjä; 

d) myöntää palkattoman ja palkallisen virka- tai työvapaan viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia; 

e) myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman niiden lomapäivien osalta, joiden pitämisajasta ei ole määrätty lomajärjestyksessä; 

f) päättää työajattoman viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta, jollei asia kuulu muulle viranomaiselle, ja tekee muutkin tämän työhön liittyvät ratkaisut; 

g) laatii työajallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden työvuoroluettelot, jollei laatimista ole määrätty muulle viranhaltijalle tai työntekijälle; 

h) vahvistaa vuosittaisen koulutussuunnitelman. 

2.  Myöntää talousjohtajalle vuosiloman. 

3. Antaa tuomiokapitulille kirkkojärjestyksen 8:15 §:n mukaisen lausunnon seurakunnan papin viran erityisistä tarpeista ennen viranhoitomääräyksen antamista. 

4. Antaa tuomiokapitulille kirkkojärjestyksen 8:15 §:n mukaisen lausunnon seurakunnan papin määräaikaisesta viranhoitomääräyksestä. 

5. Antaa tuomiokapitulille kirkkojärjestyksen 8:10 §:n 1 mom. mukaisen lausunnon seurakunnan papin viran haltijan yli kaksi kuukautta kestävästä virkavapaasta. 

6. Antaa seurakunnan lausunnon papin sivutoimiluvasta. 

14 § Talousjohtajan päätösvalta ja tehtävät 

Talousjohtaja: 

1. Tekee muun kuin kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 §:n 3 kohdassa tarkoitettua hengellistä työtä tekevän viranhaltijan ja työntekijän osalta tarkoitetut päätökset: 

1. ottaa enintään vuoden ajaksi sijaisen, jos vakituiselle viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty virkavapaata;  

2. ottaa määrärahojen puitteissa tilapäinen tai määräaikainen viranhaltija enintään vuoden ajaksi; 

3. vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätös, milloin päätös on ollut ehdollinen, jos esitetty lääkärintodistus tai muu ehdoksi asetettu asiakirja on varaukseton tai rikosrekisteriotteessa ei ole rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja merkintöjä; 

4. myöntää palkattoman virka- tai työvapaan viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia; 

5. Myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman niiden lomapäivien osalta, joiden pitämisajasta ei ole määrätty lomajärjestyksessä; 

6. Päättää viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta, jollei asia kuulu muulle viranomaiselle, ja tekee muutkin tämän työhön liittyvät ratkaisut; 

7. laatii työajallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden työvuoroluettelot, jollei laatimista ole määrätty muulle viranhaltijalle tai työntekijälle; 

8. vahvistaa vuosittaisen koulutussuunnitelman.  

2. Ottaa ja irtisanoo tukipalveluissa työsopimussuhteessa olevat työntekijät pääemäntää ja työnjohtajaa (hautaustoimi) lukuun ottamatta. 

3. Vahvistaa vuosisidonnaiset kokemuslisät. 

4. Myöntää virka- ja työehtosopimukseen perustuvat tehtäväkohtaiset palkanosat ja kertapalkkiot esihenkilön esityksestä, joista päättäminen on seurakunnan harkinnassa, sekä päättää työehtosopimukseen perustuvien erityisten lisien maksamisesta. 

5. Myöntää lakiin tai virka- tai työehtosopimukseen perustuvat virkavapaudet (papiston osalta virkavapauden myöntää tuomiokapituli tai kirkkoherra) tai työvapaat, joiden osalta seurakunnalla ei ole harkintavaltaa. 

6. Myöntää virka- ja työehtosopimukseen perustuvat harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat viranhaltijalle tai työntekijälle kuntoutusten osalta. 

7. Käy virka- ja työehtosopimusten soveltamiseen ja sen tulkintaan liittyvät paikallisneuvottelut 

8. Päättää tilien (ml. luotollisten) avaamisesta, käyttövaltuuksista ja lopettamisesta rahalaitoksissa. 

9. Päättää kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa seurakunnan varojen sijoittamisesta ja alle vuoden kestoisista lainojen ottamisesta. 

10. Päättää hankinnasta, jos sen arvo ei ylitä kirkkoneuvoston erikseen päättämää rahamäärää ja jollei asia kuulu muulle viranhaltijalle. 

11. Päättää hinnastojen soveltamisesta ja hintojen tarkistuksista. 

12. Päättää kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa metsätaloussuunnitelman ja talousarvion mukaisesta metsän myynnistä. 

13. Päättää kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa irtaimiston myynnistä tai lahjoittamisesta ellei ole siirtänyt päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle yksittäisten tavaroiden ja laitteiden osalta. Päättää irtaimen omaisuuden poistamisesta kirjanpidosta. 

14. Päättää tileistä ja kalustoluettelosta poistamisesta sekä virheellisten suoritusten takaisin perimisestä tai palauttamisesta. 

15. Myöntää maksuvapautus seurakunnalle tulevista maksuista, ellei tehtävä kuulu jollekin viranhaltijalle. 

16. Päättää kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa seurakunnalle tulevan saatavan perinnästä luopumisesta. 

17. Hyväksyy työkoneiden vakuutukset ja päättää vakuutusten vuositarkastuksista kirkkoneuvoston antamien ohjeiden tai hyväksymän vakuutuskäytännön mukaan. 

18. Myöntää vahingonkorvauksen niissä tapauksissa, joissa seurakunta on korvausvelvollinen tai joissa vahinkojen korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. 

19. Antaa seurakunnan asuinhuoneistoja vuokralle kirkkoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. 

20. Antaa seurakunnan maa-alueita sekä antaa seurakunnan rakennuksia, huonetiloja ja laitteita vuokralle. 

21. Talousjohtaja päättää hankinnasta, kun hankintahinta on 15 000–50 000 euroa. 

22. Talousarvion investointiosaan merkityn kalustohankintavarauksen 50 000 euroa käytöstä päättää talousjohtaja. 

23. Rakennusurakoiden lisätöitä määrärahan puitteissa on oikeutettu tilaamaan kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö 15 000 euroon asti ja talousjohtaja kun lisätyön hankintahinta on 15 000–50 000 ja kirkkoneuvosto, kun lisätyön arvo on yli 50 000 euroa. 

15 § Seurakunnan esihenkilöt 

Seurakunnassa toimivat kirkkoherran ja talousjohtajan lisäksi seuraavat esihenkilöt: kiinteistöpäällikkö, johtava kappalainen, johtava kanttori, johtava diakoniatyöntekijä, johtava perheneuvoja, johtava sairaalapastori, kasvatuksen työalajohtaja, hallintopäällikkö, hautaustoimen päällikkö, työnjohtaja (hautausmaa)ja pääemäntä. Esihenkilö- ja alaissuhteet on määritelty seurakunnan hallintorakennetaulukossa. 

Seurakunnan viranhaltija, joka on määrätty esihenkilöksi, tekee alaisiaan koskevat päätökset: 

1. Ottaa enintään kuuden kuukauden ajaksi työalalla tarvittava tilapäinen työvoima myönnettyjen määrärahojen rajoissa sekä enintään kuuden kuukauden ajaksi sijaiset niille työntekijöille ja viranhaltijoille, joiden esihenkilönä hän toimii. 

2. Myöntää palkattoman virkavapauden tai työvapaan viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yhden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia. 

3. Myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman. 

4. Päättää viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta. 

5. Vastaa työalaansa kuuluvien rekrytointien valmistelusta. 

Viranhaltijana toimivan esihenkilön päätöksenteko-oikeuteen ja tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat: 

1. Esihenkilö hyväksyy maksettaviksi työalalla tarpeelliset hankinnat enintään kirkkoneuvoston asettamaan rajaan saakka. 

2. Esihenkilö pitää päätösluetteloa seurakunnassa sovitun hallintomenettelyn mukaisesti. 

3. Hankinnasta päättää esihenkilö määrärahojen puitteissa, kun hankintahinta on alle 15 000 euroa. Hankintapäätöksistä on pidettävä päätösluetteloa (kaikki vähintään yli 5000 euron arvoiset hankinnat pois lukien hankinnat, jotka sisältyvät aiemmin päätettyyn huolto-, palvelu- tai muuhun hankintasopimukseen). 

4. Esihenkilöt vastaavat oman työalansa seuraavan vuoden talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta. Lisäksi heidän tehtävänä on seurata toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion toteutumista ja laatia toimintakertomus edelliseltä vuodelta. 

5. Allekirjoittavat alaistensa työsopimukset. 

6. Päättää alaistensa sairauslomien myöntämisestä. 

7. Johtaa työalansa toimintaa. 

16 § Johtava kappalainen 

1. Toimii papiston esihenkilönä. 

2. Toimii ensisijaisena kirkkoherran sijaisena. 

3. Toimii tarvittaessa sihteerinä kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokouksissa. 

17 § Hallintopäällikkö 

1. Toimii sihteerinä kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokouksissa. 

2. Toimii seurakunnan työsuojelupäällikkönä. 

3. Päättää tiedon antamisesta asiakirjasta joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 §:n ja 7 §:n mukaan ei ole vielä julkinen. 

4. Ohjaa ja tukee seurakunnan rekrytointiprosesseja. 

5. Hyväksyy sivutoimi-ilmoitukset sellaisesta sivutoimesta, joka ei edellytä työajan käyttämistä sivutoimen hoitamiseen. 

6. Tekee päätökset sivutoimiluvista. 

7. Tekee työterveyspalveluita koskevat harkinnanvaraiset päätökset. 

18 § Kiinteistöpäällikkö 

1. Huolehtii korjaus-, muutos- ja uudisrakennustöiden suunnittelusta, valmistelusta, viranomaisluvista, toteutuksesta ja valvonnasta. 

2. Vastaa seurakunnan kiinteistöjen piha- ja katualueiden hoidosta ja kunnossapidosta. 

3. Huolehtii ja vastaa siitä, että kiinteistöistä, kalustosta ja muusta irtaimistosta pidetään säädösten ja seurakunnan päätösten mukaista luetteloa. 

4. Huolehtii rakennusdokumenttien ajantasaisuudesta ja arkistoinnista. 

5. Huolehtii seurakunnan kiinteistöjen pelastussuunnitteluun, yleisötilaisuusturvallisuuteen ja tarvittaviin viranomaisilmoituksiin liittyvistä tehtävistä. 

6. Toimii seurakunnan valmius- ja turvallisuuspäällikkönä. 

7. Toimii seurakunnan edustajana tehtäväalansa urakkaneuvotteluissa, työmaakokouksissa ja turvallisuuskokouksissa sekä vastaanotto- ja takuutarkastuksissa. Lisäksi edustaa seurakuntaa kiinteistö-, lohkomis-, ja maanmittaustoimituksissa. 

8. Valmistelee kirkkoneuvostolle ja muille luottamustoimielimille toimialaansa kuuluvat asiat. 

9. Palkkaa enintään yhden vuoden työsuhteeseen omalle toimialalle tuntityöntekijät.  

10. Huolehtii kiinteistötoimea koskevien päätösten täytäntöönpanosta. 

11. Vastaa kiinteistötoimen hankinnoista ja niiden kilpailuttamisesta. 

12. Esittelee kirkkoneuvostolle toimialaansa kuuluvat talousjohtajan hänelle esiteltäväksi siirtämät asiat. 

13. Toimii talousjohtajan sijaisena. 

14. Rakennusurakoiden lisätöitä määrärahan puitteissa on oikeutettu tilaamaan kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö 15 000 euroon asti ja talousjohtaja kun lisätyön hankintahinta on 15 000–50 000 ja kirkkoneuvosto, kun lisätyön arvo on yli 50 000 euroa. 

19 § Hautaustoimen päällikkö 

1. Huolehtii seurakunnan hautausmaista sekä niiden koneista ja kalustosta. 

2. Huolehtii hautausmaiden korjaus-, muutos- ja uudisrakennustöiden suunnittelusta, valmistelusta, viranomaisluvista, toteutuksesta ja valvonnasta. 

3. Vastaa krematoriotoiminnasta. 

4. Vastaa haudanhoitopalveluiden toiminnasta ja kehittämisestä sekä haudanhoitosopimuksella hoitoon annettujen hautojen hoitamisesta sopimusten mukaisesti. 

5. Vastaa hautaustoimen kiinteistöjen käytöstä. 

6. Vastaa seurakunnan viheralueista ja metsätaloussuunnitelmista. 

7. Huolehtii hautausmaadokumenttien ajantasaisuudesta ja arkistoinnista. 

8. Toimii seurakunnan edustajana tehtäväalansa urakkaneuvotteluissa, työmaakokouksissa ja turvallisuuskokouksissa sekä vastaanotto- ja takuutarkastuksissa. 

9. Valmistelee ja esittelee kirkkoneuvostolle toimialaansa kuuluvat talousjohtajan hänelle valmisteltavaksi ja esiteltäväksi siirtämät asiat. 

10.  Huolehtii hautaustoimea koskevien päätösten täytäntöönpanosta. 

11. Palkkaa enintään yhden vuoden työsuhteeseen omalle toimialalle tuntityöntekijät. 

12. Vastaa hautaustoimen hankinnoista ja niiden kilpailuttamisesta. 

13. Tekee hautaustoimen ohjesäännön 8 §:n mukaiset päätökset ruumiin hautaamisesta ennen siunaustilaisuutta sekä hautaamatta jätetyn tuhkan hautaamisesta muistolehtoon. 

14. Tekee päätöksen hautamuistomerkkiohjeesta poikkeavien muistomerkkien asentamisesta, kuitenkin huomattavan suurista poikkeamista päättää kirkkoneuvosto. 

15. Toimii hautausmaan työnjohtajan sijaisena. 

16. Allekirjoittaa hautaustoimen kausityöntekijöiden työsopimukset. 

17. Rakennusurakoiden lisätöitä määrärahan puitteissa on oikeutettu tilaamaan kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö 15 000 euroon asti ja talousjohtaja kun lisätyön hankintahinta on 15 000–50 000 ja kirkkoneuvosto, kun lisätyön arvo on yli 50 000 euroa. 

20 § Työnjohtaja (hautausmaa) 

Toimii hautaustoimen päällikön sijaisena. 

21 § Kasvatuksen työalajohtaja 

1. Palkkaa enintään yhden vuoden työsuhteeseen omalle toimialalle tuntityöntekijät. 

2. Päättää työalan maksuvapautuksista. 

3. Päättää stipendien jakamisesta. 

22 § Johtava kanttori 

1. Päättää kirkkotilan käytöstä konserttien osalta (huomioiden KJ 3:53 §). 

2. Päättää ulkopuolisten tilavuokraajien vuokrasopimuksista konserttien osalta. 

3. Päättää seurakunnan musiikkitoimintaan liittyvistä yhteistyösopimuksista. 

23 § Johtava diakoniatyöntekijä 

1. Huolehtii diakonia-avustuksia varten varattujen talousarvio- ja muiden varojen käyttämisestä kirkkoneuvoston hyväksymien diakonian taloudellisen avustamisen periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. 

2. Päättää työalan maksuvapautuksista. 

3. Valmistelee kirkkoneuvoston päätettäväksi taloudellisen avustamisen periaatteissa ja käytännöissä tehtävät muutokset. 

4. Päättää Yhteisvastuukeräyksen sekä tehtäväalueensa muiden keräysten seurakunnalle tulevan tuoton käytöstä 3000 € asti. 

24 § Rippikoulutyön pastori 

1. Vastaa rippikoululeirien paikkojen varaamisesta. 

2. Palkkaa enintään kolmen kuukauden ajaksi kausityöntekijät rippileireille ja nuoristyön kesätoimintaan myönnettyjen määrärahojen rajoissa. 

3. Toimii rippikoulutyön kausityöntekijöiden esihenkilönä. 

4. Päättää rippikoulumaksujen maksuvapautuksista. 

5. Vastaa rippikoulujen isosten palkkioista. 

25 § Lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaaja 

1. Lähetys- ja kansainvälisentyön ohjaaja päättää yhteistyössä pienpiirien kanssa pienpiirien tuottojen kohdentamisesta lähetysjärjestöille tai kirkon kansainvälisille toimijoille. 

2. päättää vapaaehtoisesta lähetystyön tuesta, kuten lahjoituksista, ja pitopalvelun tuoton kohdentamisesta lähetystyölle 3000 € asti. 

26 § Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan päätösvalta  

Valmistelee ja tekee esityksen kirkkoherran ja talousjohtajan palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä. 

4 LUKU KOKOUSMENETTELY 

Kokoustapa ja kokouskutsu 

27 § Toimielimen varsinainen kokous ja sähköinen kokous  

Toimielin käsittelee asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. 

Toimielimen kokous voidaan pitää myös sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Sähköinen kokous voidaan pitää siten, että kaikki osallistuvat kokoukseen sähköisen yhteyden avulla tai siten, että vain osa läsnäolijoista osallistuu kokoukseen sähköisen yhteyden avulla (hybridikokous). 

Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata kirkkovaltuuston sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa julkisessa tilassa. 

Kirkkovaltuuston suljettuun sähköiseen kokoukseen sekä muun toimielimen sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa eivätkä nähtävissä. 

Kirkkoneuvosto tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet sekä tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 

28 § Sähköinen päätöksentekomenettely 

Kirkkoneuvosto ja johtokunnat voivat päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen toimielimen kokousta kirkkolain 10 luvun 14 §:n mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin. 

29 § Toimielimen kokoontuminen ja sihteeri  

Kirkkovaltuusto kokoontuu, kun kokoontuminen määräaikana käsiteltäväksi säädettyjen asioiden takia on tarpeen tai valtuuston puheenjohtaja muutoin katsoo sen tarpeelliseksi taikka kokoon kutsumiselle on säädetty peruste. 

Kirkkoneuvoston ja muun toimielimen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Toimielin voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikataulunsa suunnitelman. 

Kokouksen pöytäkirjaa pitää toimielimen tähän tehtävään valitsema sihteeri. 

30 § Kokouskutsu 

Kirkkovaltuuston kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kirkkovaltuuston jäsenille. Kirkkojärjestyksen 3 luvun 29 §:n mukaisesti kokouksesta on ilmoitettava samassa ajassa yleisessä tietoverkossa. 

Kirkkoneuvosto päättää toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa kokouksen koolle kutsumisen tavan. 

Kokouskutsu voidaan lähettää sähköisesti. Kutsuun on liitettävä esityslista liitteineen. 

Kokouskutsu tulee lähettää samalla tavalla niille, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. 

Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa kertoa, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti. 

31 § Esityslista 

Esityslista sisältää selostukset käsiteltävistä asioista ja kirkkoneuvoston ehdotukset tai esittelijän esitykset toimielimen päätöksiksi. 

Esityslista voidaan toimittaa tallentamalla se toimielimen jäsenten sekä läsnäolo- ja puheoikeutettujen saataville asianhallintajärjestelmään. 

Jos toimielin päättää panna jonkin asian pöydälle tai palauttaa asian valmisteluun, asiaan liittyviä esityslistan liitteitä ei toimiteta uudelleen, jos asian lopullinen käsittely tapahtuu vuoden kuluessa. 

32 § Jatkokokous 

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen. Kokouksesta poissa olleille ilmoitetaan jatkokokouksen ajasta ja paikasta. 

33 § Varajäsenen kutsuminen 

Kirkkovaltuuston jäsenen, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle ja sihteerille. 

Saatuaan valtuuston jäseneltä tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan tai sihteerin on viipymättä kutsuttava jäsenen sijaan varajäsen. Varajäsen kutsutaan kokoukseen noudattaen kirkkojärjestyksen 9 luvun 47 §:n 2 momentissa säädettyä sijaantulojärjestystä. 

Sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt esteen, varajäsen ryhtyy toimimaan estyneen tilalla. 

Kirkkoneuvoston sekä muun toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, jos hän ei pysty osallistumaan kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. Myös puheenjohtaja tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 

Läsnäolo- ja puheoikeudet toimielimissä 

34 § Läsnäolovelvollisuus ja puheoikeus kirkkovaltuuston kokouksessa 

Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 3 luvun 30 §:ssä säädetään, seuraavien viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulee olla läsnä kirkkovaltuuston kokouksessa antamassa tarvittavia tietoja: talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön ja hautaustoimen päällikön tulee olla läsnä omaa toimialaa koskevien asioiden käsittelyn aikana. Johtavalla kappalaisella on läsnäolo-oikeus kokouksessa. Hallintopäällikkö toimii kokouksen sihteerinä. 

Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. 

Nuorten vaikuttajaryhmän keskuudestaan valitsemalla kahdella edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkovaltuuston kokouksessa. 

35 § Läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksessa 

Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 3 luvun 37 §:ssä säädetään seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksessa: johtava kappalainen, hallintopäällikkö, kiinteistöpäällikkö, hautaustoimen päällikkö ja talousjohtaja. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. 

Nuorten vaikuttajaryhmän keskuudestaan valitsemalla kahdella edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksessa. 

Asioiden käsitteleminen 

36 § Asianhallinta- ja äänestysjärjestelmä 

Toimielimen kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asianhallinta- ja äänestysjärjestelmää. 

37 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä, onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 

Kokouksen kuluessa saapuvan jäsenen on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle ja pöytäkirjaan on merkittävä, minkä asian käsittelyn aikana hän on saapunut. Samoin on meneteltävä, jos jäsen poistuu kesken kokouksen tai kokouksesta poistunut jäsen saapuu uudelleen kokoukseen. 

Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä todeta tarvittaessa uudelleen läsnäolijat. 

Kokous katsotaan laillisesti kokoon kutsutuksi, kun se on kutsuttu koolle säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä, jollei päätöksenteolle säädetä kirkkolaissa muita vaatimuksia. Läsnä olevaksi katsotaan myös toimielimen jäsen, joka osallistuu kokoukseen sähköisesti. (KL 10:15). 

38 § Asioiden käsittelyjärjestys 

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 

Asioiden käsittelyjärjestyksen muuttamista koskeva päätös kirjataan pöytäkirjaan. Jos käsiteltäväksi tulee esityslistan ulkopuolisia asioita, niiden käsittelyjärjestyksen määrää puheenjohtaja. 

39 § Esteellisyys 

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Toimielin päättää esteellisyydestä hallintolain (434/2003) 29 §:n 2 momentin nojalla. 

Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan. 

Toimielimen tekemä esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 

40 § Ehdotus kirkkovaltuustossa 

Kirkkovaltuustossa pohjaehdotuksena on kirkkoneuvoston ehdotus. Jos kirkkoneuvosto on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta. 

41 § Esittely 

Kirkkoneuvoston sekä sen alaisen johtokunnan kokouksessa asia päätetään esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. 

Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, päätösehdotus perusteluineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan tai merkitykseltään sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan esitellä suullisesti. 

Kirkkoneuvostossa seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa koskevat asiat esittelee kirkkoherra, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu viranhaltijan johtosääntöön taikka kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. 

Esittelijänä toimivat seuraavat viranhaltijat: 

1. talousjohtaja talouteen liittyvissä asioissa, 

2. kiinteistöpäällikkö omaan toimialaan liittyvissä asioissa, 

3. hautaustoimen päällikkö hautaustoimeen liittyvissä asioissa. 

Kirkkoneuvosto voi käsitellä ylimmän johdon palkkaukseen liittyvän asian varapuheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Kirkkoneuvosto voi tällöin päättää, että varapuheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. 

42 § Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot 

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. 

Puheenvuoro on pyydettävä paikaltaan seisomaan nousten, kättä nostamalla, kokousjärjestelmää käyttäen tai muulla selvästi havaittavalla tavalla. 

Kokouspaikalla puheenvuoro on pidettävä omalta paikaltaan tai istuntosalin sitä varten asetetulta puhujapaikalta. 

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen:  
1) asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita;  
2) puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron läsnäolo- ja puheoikeutetulle ennen muita puheenvuoroja;  
3) puheenjohtaja voi antaa repliikki- tai kannatuspuheenvuoron.  
Jos puheenvuoroja pyydetään yhtaikaa, puheenjohtaja määrää, missä järjestyksessä puheenvuorot saadaan käyttää. 

Puheenvuoro voi kestää enintään 3 minuuttia, ellei puheenjohtaja yksittäistapauksessa salli pidempää puheenvuoroa. 

Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. 

43 § Asiantuntijoiden kuuleminen 

Toimielimellä tai sen puheenjohtajalla on oikeus kutsua toimielimen kokoukseen asiantuntijoita kuultaviksi. 

Oikeus kutsua asiantuntijoita kuultavaksi koskee vain sellaisia asioita, jotka ovat kokouksen asialistalla tai jotka muutoin otetaan kokouksessa käsiteltäväksi. Toimielin päättää lopullisesti asiantuntijan kuulemisesta samalla, kun se päättää kokouksessa käsiteltävät asiat. 

44 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi 

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, käsittely jatkuu. 

Pöydälle pantu asia on otettava käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. 

45 § Ehdotusten antaminen 

Muutosehdotukset ja muut esityslistasta poikkeavat ehdotukset on annettava kirjallisena puheenjohtajalle, jollei puheenjohtaja toisin salli. Asian hylkäämistä, pöydällepanoa tai palauttamista koskeva ehdotus on kuitenkin tehtävä kirjallisena vain puheenjohtajan sitä vaatiessa. 

46 § Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen 

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. 

Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä muutosehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. 

47 § Äänestäminen 

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 

Äänestys toimitetaan kättä nostamalla, nimenhuudolla, äänestyskoneella tai sähköisesti taikka muulla toimielimen päättämällä tavalla. Kirkkolain 10 luvun 18 §:n 1 momentin mukaisesti äänestys toimitetaan avoimesti. 

Jos äänestykseen otettavia kannatettuja ehdotuksia on enemmän kuin yksi, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisesti. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 

1. Ensin on otettava äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle; 

2. Jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava kannatettu ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 

3. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan kirkkolain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisesti ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 

Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n nojalla. 

1. Enemmistövaalit 

48 § Äänestäminen enemmistövaalissa 

Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissä yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. 

Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen. Kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. 

49 § Vaalitoimituksen avustajat 

Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä. 

50 § Äänestyslippuihin tehtävät merkinnät 

Äänestyslippuihin kirjoitetaan valittavien nimet ja tarpeen mukaan ammatit niin selvästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta henkilöstä, jota tarkoitetaan. 

51 § Vaalisalaisuuden turvaaminen 

Äänet annetaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä. 

Suljetussa lippuäänestyksessä äänestyslippu on taitettava siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä. 

52 § Äänestyslipun mitättömyys 

Äänestyslippu on mitätön, jos siitä ei selvästi ilmene, ketä ehdokasta tarkoitetaan, tai jos siinä on äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä. 

2. Suhteelliset vaalit 

53 § Vaalilautakunta 

Kirkkovaltuusto asettaa ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon valitaan kolme varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. 

Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaaliautakunta on päätösvaltainen kaksijäsenisenä. Jos vaalilautakunta ei ole päätösvaltainen, valtuusto voi tilapäisesti täydentää sitä suoritettavaa vaalia varten. 

Vaalilautakunnalla on oikeus käyttää apunaan asiantuntijoita ja ottaa itselleen sihteeri. Valtuuston asettaman vaalilautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 

54 § Ehdokasasettelu sekä ehdokaslistojen tarkistaminen ja oikaisu 

Toimielin määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään jätettävä toimielimen puheenjohtajalle. Kussakin ehdokaslistassa saadaan nimetä enintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta tai ehdokasparia kuin vaalissa on valittavia. 

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa listaa käytetään. Vähintään yhden toimielimen jäsenen on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja on listan asiamies. Hänen tehtävänään on antaa lista toimielimen puheenjohtajalle ja hänellä on oikeus tehdä listaan 3 momentissa tarkoitetut oikaisut. 

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, puheenjohtaja antaa listat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa ne. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus tehdä oikaisu vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. 

55 § Ehdokaslistojen yhdistelmä 

Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän. 

56 § Ehdokaslistojen nähtävillä pito 

Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan toimielimen jäsenille tiedoksi ja luetaan ääneen toimielimelle. 

57 § Äänestäminen ja vaalin tuloksen laskeminen 

Äänestyslippuun merkitään ehdokkaan tai ehdokasparin numero. Muita merkintöjä äänestyslippuun ei saa tehdä. 

Toimielimen jäsenet antavat äänestyslippunsa nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä. 

Vaalilautakunta tutkii äänestyslippujen laillisuuden ja ehdokkaiden vaalikelpoisuuden sekä laskee vaalin tuloksen. 

58 § Vaalin tuloksen ilmoittaminen ja vaaliasiakirjojen arkistoiminen 

Kun vaalin tulos on laskettu, vaalilautakunta antaa siitä kirjallisen ilmoituksen toimielimen puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen toimielimelle. 

Ehdokaslistat, ehdokaslistojen yhdistelmä ja äänestysliput liitetään kokousasiakirjoihin. Äänestysliput säilytetään suljetussa kuoressa. 

Pöytäkirja 

59 § Pöytäkirjan laatiminen 

Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. 

Pöytäkirjaan on merkittävä ainakin: 
1) järjestäytymistietoina 
a) toimielimen nimi  
b) käytetyt kokous- ja päätöksentekotavat (varsinainen kokous/sähköinen kokous/hybridikokous/sähköinen päätöksentekomenettely) 
c) kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset 
d) kokouspaikka  
e) läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä  
f) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus  
g) pöytäkirjantarkastajiksi valitut 

2) asian käsittelytietoina 
a) asiaotsikko 
b) selostus asiasta 
c) päätösehdotus  
d) esteellisyys ja perustelut  
e) tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu  
f) kuultavana olleiden lausumat  
g) äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta  
h) vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos  
i) asiassa tehty päätös  
j) eriävä mielipide  
k) hyväksytyt toivomusponnet 

3) muina tietoina  
a) salassapitomerkinnät  
b) puheenjohtajan allekirjoitus  
c) pöytäkirjanpitäjän varmennus 
d) muutoksenhakuohje  
e) merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta  
f) merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa 

Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. 

60 § Pöytäkirjan tarkastaminen 

Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua toimielimen jäsentä, jollei toimielin jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja voidaan tarkastaa sähköisesti. 

Jos pöytäkirjan tarkastuksessa pöytäkirjan sisällöstä jää vallitsemaan erimielisyys, toimielin tarkastaa pöytäkirjan tältä osin seuraavassa kokouksessa. 

61 § Ilmoitus asian siirtämisestä kirkkoneuvoston käsiteltäväksi 

Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa siirtää päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa toimielimelle tai viranhaltijalle, joka on ratkaissut asian, kolmen (3) päivän kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon 

5 LUKU ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 

Kirkkovaltuustoa koskevat erinäiset määräykset 

62 § Istumajärjestys 

Kirkkovaltuuston jäsenet istuvat kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 

63 § Valtuutettujen aloitteet 

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen kirkkovaltuuston jäsenellä on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita seurakunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. 

Aloite annetaan puheenjohtajalle. Sähköisessä kokouksessa aloite lähetetään sähköisesti kokouksen puheenjohtajan ilmoittamalla tavalla. Aloitteen jättämisestä tulee ilmoittaa sihteerille ja puheenjohtajalle ennen kokouksen alkamista tai kokouksen työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä. 

Puheenjohtajan tulee toimittaa aloite viivytyksettä kirkkoneuvoston valmisteltavaksi. Kirkkovaltuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu. 

Kirkkoneuvoston tulee tarvittaessa saattaa aloite valtuuston lopullisesti käsiteltäväksi vuoden kuluessa. 

Kirkkoneuvoston on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä luettelo valtuuston jäsenten tekemistä ja kirkkoneuvostolle lähetetyistä aloitteista, joita kirkkovaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 

64 § Kyselytunti 

Kirkkovaltuuston jäsenellä on oikeus esittää seurakunnan johtaville viranhaltijoille kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kolmen minuutin pituisia kysymyksiä seurakunnan hallintoa, taloutta ja toimintaa koskevista asioista. Kyselytunti pidetään ennen kirkkovaltuuston kokouksen alkua puheenjohtajan määrittelemien kokousten yhteydessä, jollei kirkkovaltuusto toisin päätä. 

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kyselytunnilla. Johtavat viranhaltijat vastaavat kysymyksiin. Lyhyet kysymykset on toimitettava kirjallisesti sihteerille viimeistään 7 päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. 

Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Vastauksen saatuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa puheenvuoroja. 

Kyselytunnista ilmoitetaan valtuuston jäsenille ja varajäsenille viimeistään 21 päivää ennen valtuuston kokousta. Jos valtuuston jäsen on poissa kokouksesta, hänen sijaansa tuleva varajäsen voi olla läsnä kyselytunnilla. 

Kyselytunti on julkinen. 

65 § Iltakoulu 

Iltakouluja järjestetään kirkkovaltuuston puheenjohtajan määrääminä aikoina. 

Iltakoulussa annetaan selvityksiä ja tietoja keskeisistä vireillä olevista asioista ja keskustellaan niistä. 

Kirkkovaltuuston varajäsen voi osallistua valtuuston kokouspäivänä järjestettävään iltakouluun kokouksesta poissa olevan varsinaisen jäsenen sijasta. 

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja toimii iltakoulun puheenjohtajana. Iltakoulussa käsitellyistä asioista laaditaan muistio. Puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa puheenvuoroja. 

Iltakoulut ovat suljettuja, jollei niitä erityisestä syystä järjestetä julkisena. 

Muut määräykset 

66 § Jäsenaloite 

Kirkkolain 3 luvun 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä aloite koskee sekä aloitteen tekijän nimi, seurakunta ja yhteystiedot. 

67 § Aloitteen käsittely 

Aloitteen käsittelee se seurakunnan viranomainen, jolla on päätösvalta aloitteen tarkoittamassa asiassa. 

Kirkkoneuvoston on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen päätösvaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty. 

Muun toimielimen kuin kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä. 

68 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot 

Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluttua aloitteen saapumisesta, missä seurakunnan viranomaisessa aloite käsitellään. Samalla tulee ilmoittaa aloitteen arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 

Sen jälkeen, kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. 

69 § Asiakirjojen allekirjoittaminen 

Seurakunnan toimielimen tai viranhaltijan päätökseen perustuvan sopimuksen ja sitoumuksen allekirjoittajista päättää kirkkojärjestyksen 10 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla. 

Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai johtava kappalainen. 

Toimielimen asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi pöytäkirjanpitäjä tai johtava kappalainen. 

Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 

70 § Tiedoksiantojen ja haasteiden vastaanottaminen 

Kirkkoherran lisäksi seurakunnalle annettavan haasteen tai muun tiedoksiannon voi seurakunnan puolesta vastaanottaa myös talousjohtaja ja hallintopäällikkö. 

6 LUKU VOIMAANTULO JA MUUTOKSET 

71 § Voimaantulo 

Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2024 

72 § Kirkkovaltuuston hyväksymät muutokset 

Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuusto on 4.12.2024 päätöksellään hyväksynyt tämän hallintosäännön muutokset siten, että päivitetty hallintosääntö tulee voimaan 1.2.2025. Muutoksia hyväksyttiin 1.1.2024 voimaan tulleeseen hallintosääntöön siten, että §:iin 1, 4, 5, 6, 8, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 21, 23, 33, 34, 60, 68 tuli muutoksia. Lisäksi lisättiin § 6, jonka seurauksena aiempi § 6 siirtyi numeroinnissa eteenpäin siirtäen seuraavia § numeroita yhdellä eteenpäin. Lisäksi poistettiin § 24, jonka jälkeen numerointi palasi yhdellä numerolla taaksepäin. Lisäksi poistettiin liitteistä Betskun eduskunnan toimintasääntö. Kirkkovaltuusto 4.12.2024 palautti §:n 62 Valtuutettujen aloitteet valmisteluun, joten 1.1.2024 voimaan tulleessa ollut § 62 on voimassa. 

Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuusto on 9.4.2025 päätöksellään hyväksynyt hallintosääntöön muutoksia. Muutoksia tuli kohtiin § 19 Hautaustoimenpäällikkö, josta poistettiin §:n 19 kohta 13 ja kohtaan 4 tehtiin muutoksia. Kirkkovaltuusto päätti, että § 62 säilytetään hallintosäännössä. 

Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuusto on 3.6.2026 päätöksellään hyväksynyt hallintosääntöön muutoksia. Muutoksia hyväksyttiin §:iin 1,3, 6, 7, 9, 11, 13, 14, 17, 21, 23, 24. Poistettiin §:t 4 ja 5. 

Lisättiin päivitettyyn hallintosääntöön §:t 4, 12, 25. Pykälien numerointi korjattiin muutoksen mukaisesti juoksevaksi.  

Liite 1, Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosääntö 

Hallinnollisesti neuvottelukeskus kuuluu Hyvinkään seurakuntaan. 

Hyväksytty Hyvinkään kirkkovaltuustossa joulukuun 10. päivänä 1997. 

Hyväksytty Riihimäen kirkkovaltuustossa joulukuun 11. päivänä 1997. 

1 § Johtokunnan työala 

Perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kristillisen opetuksen mukaisesti yksilö-, pari-, ja perheterapian menetelmiä apuna käyttäen auttaa ja tukea ihmisiä heidän kriiseissään, erityisesti avioliitto- ja perheasioissa, suorittaa perhekasvatustyötä sekä antaa työnohjausta ja kouluttaa seurakuntien muita työntekijöitä avioliitto- ja perhe-kysymyksissä. 

2 § Johtokunnan tehtävät 

 Johtokunnan tehtävänä on: 

1) johtaa ja kehittää sille kuuluvaa työalaa, 

2) huolehtia työalansa yhteyksistä muuhun seurakuntatyöhön, 

3) huolehtia työalaansa koskevasta koulutuksesta, 

4) huolehtia työalaansa koskevasta tiedottamisesta, 

5) pitää yhteyttä rovastikuntien, hiippakuntien ja koko kirkon puitteissa työalallaan tapahtu 

vaan toimintaan, 

6) pitää yhteyttä työalallaan toimiviin viranomaisiin, yhteisöihin ja järjestöihin, 

7) pitää yhteyttä jäsenseurakuntiin, yhteistyöseurakuntiin ja muihin ostopalvelusopimuksen  

tehneisiin yhteisöihin, 

8) laatia kirkkoneuvostoille seuraavaa vuotta varten toimintasuunnitelma, talousarvioehdotus ja ehdotus modulihinnoitteluksi sekä kahta seuraavaa vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus sekä laatia edellisen vuoden toimintakertomus, 

9) esittää viranhaltijoiden johtosäännöt kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi, 

10) tehdä esitykset viranhaltijoiden ja työntekijöiden valinnasta kirkkoneuvostolle, sekä 

11) suorittaa muut kirkkoneuvostojen sille antamat tehtävät. 

(KL 7:2, 10:4,1; KJ 10:13) 

3 § Johtokunnan ratkaisuvalta 

Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta ratkaisee seuraavat asiat: 

1. Hyväksyy ostopalvelusopimukset seurakuntien, kuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. 

(KL 10:4, 2–3) 

4 § Kokoonpano 

Johtokuntaan, joka on Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvoston alainen, jäsenseurakuntien kirkkovaltuustot valitsevat vuorokerroin toimikaudekseen puheenjohtajan ja kumpikin jäsenseurakunta kolme muuta jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. 

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen. 

Seuraavilla viranhaltijoilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus: 

– Hyvinkää ja Riihimäen seurakuntien kirkkoherrat 

– Neuvottelukeskuksen johtava viranhaltija. 

(KL 7:3; KJ 7:2,2; 7:3, 2–3;) 

5 § Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden käsittely 

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. 

Kutsu johtokunnan jäsenille on toimitettava kirjallisesti viimeistään 5 päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista. 

Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava Hyvinkään ja Riihimäen seurakuntien kirkkoneuvostojen puheenjohtajille ja niille viranhaltijoille, joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa. 

Tieto kokouksesta ja kokouksen pöytäkirja toimitetaan Kirkon perheasiain keskuksen johtavalle sihteerille. 

Kiireellinen asia voidaan ottaa päätettäväksi 2 momentissa olevien määräysten estämättä.  

Asioiden käsittelystä ja kokouksen menettelytavoista säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. 

(KL 7:4–6; KJ 7:4–7) 

Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 1998. 

Liite 2, Hyvinkään seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan johtosääntö  

Hyväksytty kirkkovaltuustossa 21. päivänä tammikuuta 2021. Tekniset korjaukset hyväksytty kirkkoneuvostossa 20.5.2026.  

1 § Johtokunnan työala 

Hyvinkään seurakunnan ja muiden sopijaseurakuntien tekemän sairaalasielunhoidon sopimuksen nojalla annettavaa sairaalasielunhoitoa varten on Kirkkolain (652/2023) 3 luvun 20 §:ssä tarkoitettu Hyvinkään seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta. Johtokunnan työalana on johtaa, kehittää ja koordinoida em. sopimuksen mukaista sairaalasielunhoitoa. 

2 § Johtokunnan tehtävät 

Johtokunnan tehtävänä on:  

1. johtaa ja kehittää sairaalasielunhoitoa sairaalasielunhoidon sopimuksen mukaisissa sairaaloissa ja laitoksissa; 

2. antaa kirkkoneuvostolle lausunto sairaalasielunhoitoon valittavista viranhaltijoita; 

3. antaa kirkkoneuvostolle esitys seuraavaa vuotta varten talousarvioksi ja toiminta- ja taloussuunnitelma esitys suunnitelmakaudelle; 

4. antaa kirkkoneuvostolle toimintakertomus edelliseltä vuodelta; 

5. lähettää sairaalasielunhoidon sopijaseurakunnille tiedoksi talousarvioehdotus, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä toimintakertomus; 

6. järjestää vuosittain info- ja keskustelutilaisuus sairaalasielunhoidon asioissa sopijaseurakuntien edustajille; 

7. suorittaa kirkkoneuvoston sille antamat muut tehtävät. 

3 § Kokoonpano 

Sairaalasielunhoitotyön yhteisjohtokuntaan valitaan viisi (5) jäsentä neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Sairaaloiden/laitosten sijaintiseurakunnat valitsevat kukin yhden jäsenen ja heille henkilökohtaisen varajäsenen johtokuntaan. Sopimuksen piirissä olevilla sairaaloilla/laitoksilla on oikeus valita edustaja, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. 

Johtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 

Kirkkoneuvoston puheenjohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. 

Johtokunnan sihteerinä toimii johtava sairaalapastori. 

4 § Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden käsittely 

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään puolet jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemiseksi. 

Kutsu johtokunnan jäsenille on toimitettava kirjallisesti tai sähköisesti johtokunnan sopimalla tavalla viimeistään viisi päivään ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä esityslista asioiden käsittelemistä varten. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava sairaaloiden nimeämälle edustajalle ja kirkkoneuvoston puheenjohtajalle. 

Kiireellinen asia voidaan ottaa käsiteltäväksi 2 momentissa olevien määräysten estämättä. 

Asioiden käsittelyssä ja kokouksen menettelytavoista säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.  

5 § Voimaantulo 

Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021 ja se kumoaa aiemman sairaalasielunhoidon johtosäännön.  

Liite 3, Sopimus sairaalasielunhoidosta  

Tekniset korjaukset hyväksytty Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvostossa 20.5.2026.  

1 § Sopimuksen tarkoitus  

Tällä sopimuksella sovitaan kirkkolain (652/2023) 3 luvun 20 §:n mukaisesti sairaalasielunhoidon hoitamisesta ja tarjoamisesta erikoissairaanhoidossa, vaativassa psykiatriassa ja päihde huollossa sekä Kiljavan sairaalassa. Palvelu koskee seuraavia sairaaloita/laitoksia:  

Sairaala tai laitos/omistajataho Sijainti  

Ohkolan sairaala, oikeuspsykiatria/HUS Mäntsälä  

Nuorisopsykiatria/HUS Järvenpää 

Keusoten Kuntoutuskeskus/Keusote Nurmijärvi 

Mäntsälän päihdehoitoyksikkö/Keusote Mäntsälä 

Hyvinkään sairaala/HUS, Keusote Hyvinkää  

Sairaalasielunhoidon tehtävänä on tukea potilasta ja hänen läheisiään sairauden ja luopumisen kriiseissä ja terveydenhuollon henkilökuntaa hoidon arjessa ja vaativissa hoitotilanteissa/kriisitilanteissa. Sairaalasielunhoitajat toimivat keskustelukumppaneina eksistentiaalisissa, hengellisissä, henkisissä ja eettisissä kysymyksissä. He voivat toimia pyydettäessä moniammatillisissa tiimeissä ja erikseen sovittaessa antavat lyhytkestoista työnohjausta. Sielunhoidollisen keskustelun piiriin kuuluvat kaikki olemassaoloon, ihmissuhteisiin ja arkielämään liittyvät kysymykset. Sairaalasielunhoitaja kunnioittaa asiakkaan vakaumusta.  

Sairaalasielunhoitotyön sisällöstä ja käytännön järjestelyistä sovitaan sairaalan/laitoksen kanssa kirjallisin sopimuksin.  

2 § Sopimuksen osapuolet 

 Seuraavat seurakunnat ja seurakuntayhtymät (sopijaseurakunnat) vastaavat yhteisesti sairaalasielunhoidon mahdollistamisesta ja kustannuksista tässä sopimuksessa sanotulla tavalla:  

Hyvinkään seurakunta 

Järvenpään seurakunta 

Keravan seurakunta 

Kirkkonummen seurakuntayhtymä 

Lahden seurakuntayhtymä 

Lohjan seurakunta 

Mäntsälän seurakunta 

Nurmijärven seurakunta 

Orimattilan seurakunta  

Raaseporin seurakuntayhtymä  

Pornaisten seurakunta  

Riihimäen seurakunta  

Tuusulan seurakunta  

Vihdin seurakunta  

3 § Hallinto 

Sairaalasielunhoitajien virat ovat hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti Hyvinkään seurakunnassa.  

Tämän sopimuksen mukaista sairaalasielunhoitotyötä johtavat sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta ja Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvosto. Yhteisjohtokuntaan kirkkolain 3 luvun 20 §:ssä mainitun mukaisesti sopijaseurakunnat saavat valita seurakunnan luottamustoimeen vaalikelpoisia jäseniä ja varajäseniä.  

Sairaalasielunhoitotyön yhteisjohtokuntaan valitaan viisi (5) jäsentä neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Sairaaloiden/laitosten sijaintiseurakunnat valitsevat kukin yhden jäsenen ja heille henkilökohtaisen varajäsenen johtokuntaan.   

Vuosittain pidetään info-ja keskustelutilaisuus kaikille sopijaseurakunnille. Kerran toimikaudessa mukaan kutsutaan myös sopijaseurakuntien luottamushenkilöt.  

Johtokunnan toimikausi on sama kuin kirkkovaltuuston toimikausi.   

Johtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.  

Sopimuksen piirissä olevilla sairaaloilla/laitoksilla on oikeus valita edustaja, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.  

Johtokunta lähettää sopimuksen osapuolille vuosittain laatimansa ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä toimintakertomukseksi. Ehdotukset käsitellään Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa seurakunnan käytäntöjen mukaisesti.  

Sairaalasielunhoitotyön hallinnossa ja päätösten toimeenpanossa noudatetaan Hyvinkään seurakunnan sääntöjä ja ohjeita.  

4 § Henkilökunta  

 Sairaalasielunhoitajien määrä mitoitetaan sopimukseen kuuluvien sairaaloiden/laitosten kulloisenkin sairaalasielunhoitotarpeen mukaiseksi ottaen huomioon potilasmäärän kehityksen ja muut työtarpeen kannalta olennaiset näkökohdat sekä sopijaseurakuntien taloudellinen kantokyky.   

Henkilökunnan määräksi mitoitetaan sopimuksen uudistushetkellä neljä henkilötyövuotta. Muiden sopijaseurakuntien kuin Hyvinkään seurakunnan osuudeksi mitoitetaan kolme ja Hyvinkään seurakunnalle yksi. Viranhaltijoista yksi on johtava sairaalapappi. Hän on sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan esittelijä ja muiden sairaalapappien esimies. Sairaalasielunhoidon tiimiin kuuluu Hyvinkään seurakunnan yksin maksama sairaalapapin virka. Johtavan sairaalapapin esimies on Hyvinkään seurakunnan kirkkoherra. Sairaalasielunhoitotyön henkilökunta on osa Hyvinkään seurakunnan henkilökuntaa.   

Osuus sairaalasielunhoidon henkilökunnan työpanoksesta tämän sopimuksen piiriin kuuluviin tehtäviin vahvistetaan vuosittain sairaalasielunhoitotyön johtokunnan valmistelemana Hyvinkään seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa.   

5 § Talous 

Sopijaseurakunnat suorittavat vuosittain Hyvinkään seurakunnalle edellisen vuoden hoito-päivien suhteessa osuutensa sairaalasielunhoitotyön talousarvion mukaisista kustannuksista, jotka koostuvat seuraavista eristä:  

a) Sairaalasielunhoitajien henkilöstö- ja toimintakuluista vahvistettua työpanosta vastaava osuus.  

b) Sisäisen laskennan kautta saatava työalan osuus Hyvinkään seurakunnan yleishallinto-kuluista. Yleishallintokulut sisältävät seuraavat pääluokka 1:n kulut: tilintarkastus, taloushallinto, henkilöstöhallinto ja yhteiset tietohallintokulut.   

Yhteisjohtokunnan jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset sisällytetään sairaalasielunhoidon talousarvioon. Kokouspalkkiot maksetaan Hyvinkään seurakunnan käytäntöjen mukaisesti ja matkakulut virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.  

Edellisen vuoden tilinpäätöksen osoittama talousarvion säästö vähennetään tai ylitys lisätään vuosilaskuun.  

Sopijaseurakuntien käyttämät erilliset, sairaalasielunhoitajien normaaliin tehtävänkuvaan kuulumattomat työnohjaus-, konsultointi- ja luennointipalvelut laskutetaan erillisen hinnoitelun mukaisesti ja ne ovat osa sairaalasielunhoidon tuloja.  

6 § Sopimuksen voimassaolo ja päättäminen 

Sopimus tulee voimaan 1.1.2021. Sopimus on voimassa toistaiseksi.  

Sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta aloittaa työskentelynsä 1.1.2021 lukien.  

Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvosto voi hyväksyä yksittäisiä uusia seurakuntia ja seurakuntayhtymiä yhteisjohtokunnan esityksestä.  

Sopijaseurakunnan halutessa irtisanoa tämän sopimuksen, tulee kirjallinen irtisanomisilmoitus toimittaa johtokunnalle viimeistään kaksitoista (12) kuukautta ennen sen kalenterivuoden alkua, jonka alussa irtisanomisen halutaan astuvan voimaan. Irtisanomisilmoitus otetaan tämän alkuperäisen sopimuksen liitteeksi.  

Koko sopimuksen purkautuessa tulee johtokunnan tehdä kolmen kuukauden kuluessa taloudellinen loppuselvitys; selvittää sopimukseen perustuvat saatavat ja velat sekä laatia  ehdotus jaettavien varojen jakamiseksi tai kulujen kattamiseksi maksuosuuksien suhteessa. Ehdotuksesta on hankittava tilintarkastajan lausunto.  

Sopimuksen noudattamisesta nousevat erimielisyydet ratkaistaan ensisijassa osapuolten keskinäisellä neuvottelulla. Mikäli neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, erimielisyydet ratkaistaan asian laadusta riippuen toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Hallintoriita-asiat käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa ja mahdolliset yksityisoikeudelliset riita-asiat Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa, ellei riita-asian ratkaisemisesta sovita toisin osapuolten kesken.   

7 § Aiemmat sopimukset  

Tällä sopimuksella kumotaan vuonna 2013 allekirjoitettu sairaalasielunhoitoa koskeva sopimus.  

8 § Sopimuksen allekirjoitukset 

Tätä sopimusta on tehty yksi kullekin sopijaosapuolelle. Sopimuksen osapuolille on kullekin oma allekirjoitussivunsa (liite 2), jonka allekirjoittaa osapuolen puolesta siihen oikeutettu henkilö tai henkilöt. Allekirjoitussivu lähetetään Hyvinkään seurakunnalle, joka hallinnoi osapuolten puolesta sopimuskokonaisuutta.  

​Hyvinkään seurakunnan vanhaa 4.12.2024 päivitettyä  hallintosääntöä noudatetaan johtokuntien osalta vuoden 2026 loppuun asti. Muilta osin 3.6.2026 päivitetty hallintosääntö on voimassa. 

Kirkkovaltuusto on kirkkolain (652/2023) 3 luvun 7 §:n nojalla hyväksynyt seurakunnalle seuraavan hallintosäännön 2.11.2023. 

​Päivitetty 4.12.2024 

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 

1 § Hallintosäännön soveltaminen 

Seurakunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätösvallan siirtämisestä toimielimille tai johtaville viranhaltijoille sekä toimielinten päätöksenteosta ja kokousmenettelyistä määrätään tässä hallintosäännössä kirkkolain (652/2023) ja kirkkojärjestyksen (657/2023) nojalla.  

Sisäisiä määräyksiä sisältyy myös seuraaviin säädöksiin:  

1. Hautainhoidon sopimusehdot 

2. Hautaustoimen ohjesääntö 

3. Hautausmaiden käyttösuunnitelmat 

4. Diakoniatyön johtosääntö 

5. Lähetystyön johtosääntö 

6. Hyvinkään seurakunnan taloussääntö 

7. Hyvinkään seurakunnan avustussääntö 

8. Helena Hartzelin rahaston säännöt  

9. Diakoniarahaston säännöt 

2 LUKU SEURAKUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO 

2 § Kirkkovaltuusto  

Kirkkovaltuustossa on 33 jäsentä. Valtuuston varajäsenet määräytyvät kirkkojärjestyksen 9 luvun 47 §:n mukaisesti.   

3 § Kirkkoneuvosto  

Kirkkoneuvostoon kuuluu virkansa puolesta kirkkoherra puheenjohtajana sekä valittuina jäseninä varapuheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä.  

Kirkkoneuvoston vaali toimitetaan siten, että ensin valitaan varapuheenjohtaja yhdessä varajäsenensä kanssa ja sen jälkeen eri vaalilla muut jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen.  

Kirkkoneuvoston alaiset johtokunnat sekä vaikuttamistoimielimet  

4 § Julistus-, kasvatus- ja palvelujohtokunnat 

Johtokuntien tehtäväalueet 

Julistusjohtokunnan tehtäväalueisiin kuuluvat jumalanpalveluselämä, hautaan siunaaminen, muut kirkolliset toimitukset, muut seurakuntatilaisuudet, musiikki, lähetystyö, sielunhoito ja aikuistyö. Kasvatusjohtokunnan tehtäväalueita ovat varhaiskasvatus, nuorisotyö ja rippikoulutyö. Palvelujohtokunnan tehtäväalueisiin kuuluvat diakoniatyö ja kansainvälinen diakonia ja muu kansainvälinen toiminta sekä palvelevapuhelin.  

Johtokuntien jäsenet 

Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja 8 muuta jäsentä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Kirkkovaltuusto valitsee johtokunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johtokunnan toimikauden ajaksi. Kirkkoneuvosto valitsee omat edustajat kasvatus-, palvelu- ja julistusjohtokuntiin. Nuorten vaikuttajaryhmä eli Betskun eduskunta nimeää omat edustajat (1–2 edustajaa) johtokuntiin vuosittain.   

Julistusjohtokunnassa viranhaltijoista kokoukseen osallistuvat johtava kappalainen, lähetyssihteeri ja johtava kanttori. Kasvatusjohtokunnassa viranhaltijoista kokoukseen osallistuvat kasvatuksen työalajohtaja sekä työalan valitsema edustaja. Palvelujohtokunnassa viranhaltijoista kokoukseen osallistuvat johtava diakoniatyöntekijä sekä työalan valitsema edustaja. 

Läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa on kirkkoneuvoston keskuudestaan valitsemalla edustajalla, johtokuntaan nimetyillä em. viranhaltijoilla, kirkkoneuvoston puheenjohtajalla, kirkkoherralla ja nuorten vaikuttajaryhmän nimitetyillä edustajilla.  

Esittelijät ja sihteeri 

Esittelijänä julistusjohtokunnassa toimii johtava kappalainen, kasvatusjohtokunnassa kasvatuksen työalajohtaja ja palvelujohtokunnassa johtava diakoniatyöntekijä. Esittelijänä voi toimia myös joku muu kokoukseen osallistuva viranhaltija, mikäli johtava kappalainen, kasvatuksen työalajohtaja tai johtava diakoniatyöntekijä on erikseen tästä sopinut viranhaltijan kanssa. Johtokunnan sihteerinä toimii viranhaltija tai työntekijä, jonka työala nimeää.  

Johtokuntien ratkaisuvalta 

Julistusjohtokunta ratkaisee seuraavat asiat:  

1) tekee esityksen kirkkoneuvostolle talousarvioon lähetystyön avustuksiin varatun määrärahan kohdentamisesta eri lähetysjärjestöille,  

2) päättää vapaaehtoisesta lähetystyön tuesta, kuten lahjoituksista, ja pitopalvelun tuoton kohdentamisesta lähetystyölle.  

Lähetys- ja kansainvälisentyön ohjaaja päättää yhteistyössä pienpiirien kanssa pienpiirien tuottojen kohdentamisesta lähetysjärjestöille tai kirkon kansainvälisille toimijoille.  

3) päättää talousarvioon musiikkiavustuksiin varatun määrärahan 

kohdentamisesta avustussäännön mukaisesti.  

Kasvatusjohtokunta ratkaisee seuraavat asiat:  

1) päättää talousarvioon nuorisotyön avustuksiin varatun määrärahan kohdentamisesta avustussäännön mukaisesti. 

2) päättää stipendien jakamisesta.  

Palvelujohtokunta ratkaisee seuraavat asiat: 

1) Valmistelee kirkkoneuvoston päätettäväksi taloudellisen avustamisen periaatteissa ja käytännöissä tehtävät muutokset.  

2) Seuraa diakoniarahaston varojen sääntöjen mukaista käyttöä.  

3) päättää Yhteisvastuukeräyksen sekä tehtäväalueensa muiden keräysten seurakunnalle tulevan tuoton käytöstä. 

Johtokunnan tehtävät 

1) Johtokunta toimii valmistelevana elimenä seuraavan vuoden toiminta- ja talousarvioehdotusta sekä toimintakertomusta laadittaessa.  

2) Toimia luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välisenä työalaa kehittävänä keskustelukumppanina. 

Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden käsittely 

1) Johtokunta kokoontuu, kun kokoontuminen johtokunnalle määrättyjen asioiden takia on tarpeen tai johtokunnan puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. 

2) Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten.  

3) Kutsu johtokunnan jäsenille on toimitettava viisi päivää ennen kokousta sähköisesti. Kutsuun on liitettävä luettelo, mikäli mahdollista, käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla toimitettava kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja kirkkoherralle. Esittelijänä kokouksessa toimii viranhaltija.  

4) Kokouksen pöytäkirjaa pitää toimielimen sihteeri. 

5 § Viestintätoimikunta 

Toimikunnan työalana on seurakunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä.  

Toimikunnan tehtävät 

1) Toimikunta toimii valmistelevana elimenä seuraavan vuoden toiminta- ja talousarvioehdotusta sekä toimintakertomusta laadittaessa. 

2) Kehittää ja tukea seurakunnan viestintää yhdessä työntekijöiden kanssa. 

Toimikunnan jäsenet 

Kirkkoneuvosto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaisen viestintätoimikunnan, johon kuuluu puheenjohtajana hallintopäällikkö, viestintäasiantuntijat ja viisi muuta jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Toimikunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan. Nuorten vaikuttajaryhmä voi nimetä viestintätoimikuntaan 1-2 edustajaa.  

Sihteerinä toimii seurakunnan viestintäasiantuntija. 

Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden käsittely 

Toimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu toimikunnan jäsenille on toimitettava sähköisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista.  

Asiat esittelee seurakunnan viestintäasiantuntija tai hallintopäällikkö. 

6 § Kiinteistö- ja hautaustoimen työryhmä 

Työryhmän työalana on seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimi.   

Työryhmän tehtävät  

1. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden sekä hautausmaiden sisäinen valvonta 

2. Kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden kunnon yleinen valvonta ja korjaustarpeiden arviointi 

3. Hautausmaiden ja hautausmaakiinteistöjen kunnon yleinen valvonta ja korjaustarpeiden sekä hautapaikkojen riittävyyden ja hautausmaiden laajennustarpeiden arviointi 

4. Kiinteistöjen ja hautausmaiden kalusto-, kone- ja laitehankintatarpeiden arviointi  

5. Kehittää ja tukea seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimea yhdessä työntekijöiden kanssa. 

6. Toimia kiinteistöstrategian ohjausryhmänä sen päivityksen yhteydessä. 

Työryhmän jäsenet  

Kirkkoneuvosto valitsee valtuustokaudeksi kerrallaan kiinteistö- ja hautaustoimen työryhmän ja puheenjohtajan, johon kuuluvat kirkkoherra, talousjohtaja, kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö sekä viisi muuta jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Työryhmä valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii seurakunnan kiinteistöpäällikkö. 

Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden käsittely  

Työryhmä kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu työryhmän jäsenille on toimitettava kirjallisesti sähköisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista. Asiat esittelee seurakunnan kiinteistöpäällikkö tai hautaustoimen päällikkö. 

7 § Nuorten vaikuttajaryhmä eli Betskun eduskunta 

Nuorten vaikuttajaryhmään kuuluu 8–10 jäsentä, joiden on kirkkojärjestyksen 10 luvun 5 §:n mukaisesti oltava alle 29-vuotiaita konfirmoituja kirkon jäseniä.  

Betskun eduskunnan toimintasäännön 2 §:n mukaan Betskun eduskunnan jäsenet valitaan kerran vuodessa ja kirkkoneuvosto nimittää Betskun eduskunnan. Betskun eduskunnan jäsenet valitaan vapaamuotoisella vaalilla vuoden lopussa. Ehdokkaaksi saa asettua Hyvinkään seurakunnan jäsen tai Hyvinkään seurakunnan alueella opiskeleva nuori tai nuori, joka on integroitunut Hyvinkään seurakunnan nuorten toimintaan.  

Nuorten vaikuttajaryhmän tehtävistä säädetään kirkkojärjestyksen 10 luvun 5 §:ssä.  

Nuorten vaikuttajaryhmän toiminnasta päätetään Betskun eduskunnan toimintasäännössä, jonka kirkkoneuvosto hyväksyy. 

Nuorten vaikuttajaryhmä valitsee keskuudestaan kaksi Hyvinkään seurakuntaan kuuluvaa edustajaa kirkkoneuvostoon ja kirkkovaltuustoon. Näillä edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkovaltuuston- ja kirkkoneuvoston kokouksissa. Lisäksi nuorten vaikuttajaryhmä nimeää 1-2 edustajaa julistus-, palvelu- ja kasvatusjohtokuntiin sekä viestintätoimikuntaan. Edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus julistus-, palvelu- ja kasvatusjohtokunnissa sekä viestintätoimikunnassa. 

8 § Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta 

Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksen johtosääntö on hyväksytty Hyvinkään kirkkovaltuustossa joulukuun 10. päivänä 1997. Hyväksytty Riihimäen kirkkovaltuustossa joulukuun 11. päivänä 1997. Liite 1. Johtokunnan sihteerinä toimii johtava perheneuvoja. 

9 § Hyvinkään seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta 

Hyvinkään seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan johtosääntö on hyväksytty kirkkovaltuustossa 13. päivänä tammikuuta 2021. Liite 2. Johtosäännön 1 §:n säädösviittaus on korjattu vastaamaan voimassa olevaa kirkkolakia hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä. Johtokunnan sihteerinä toimii johtava sairaalapastori. 

Liite 3 Sairaalasielunhoidon sopimus.  

3 LUKU TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA PÄÄTÖSVALLAN JAKO 

10 § Kirkkovaltuuston tehtävät 

Kirkkolain 3 luvun 5 §:n nojalla seurakunnan päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, jollei kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä tai tässä hallintosäännössä ole toisin säädetty tai määrätty.  

11 § Kirkkoneuvoston tehtävät ja päätösvalta 

Kirkkoneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa ja kirkkojärjestyksessä sille säädetyt sekä muutoin sille määrätyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäviksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat kirkkoneuvoston suoritettaviksi.  

Kirkkoneuvosto päättää lisäksi seuraavista kirkkovaltuustolle muutoin kuuluvista asioista: 

1. muun kuin kirkkolain 3 luvun 9 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun rakennuksen rakennuspiirustuksen hyväksymisestä. 

2. vähäisestä muutoksesta kirkkovaltuuston hyväksymiin rakennuspiirustuksiin. 

3. hankinnasta, kun hankintahinta on yli 50 000 euroa. 

4. irtaimen omaisuuden myynnistä ja lahjoituksesta, joiden arvo on vähintään 50 000 €. Tätä vähäisemmistä myynneistä ja lahjoituksista päättää talousjohtaja.  

5. yli vuoden mittaisesta lainan ottamisesta.  

6. rahavarojen sijoittamisesta, milloin se ei kuulu talousjohtajalle. 

7. seurakunnalle tulevien muiden kuin hautapaikkamaksujen vahvistamisesta, ellei tehtävää ole delegoitu talousjohtajalle.  

8.  tarpeellisiksi katsomiensa työryhmien perustamisesta ja niiden tehtävien määrittämisestä.  

9. ottaa palvelusuhteeseen viranhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät sekä irtisanoo ja päättää palvelusuhteet, jollei kirkkolaista tai kirkkojärjestyksestä tai hallintosäännöstä muuta johdu taikka jollei kirkkovaltuusto ole virkaa perustaessaan pidättänyt viran täyttämistä itsellään. Talousjohtajan viran täyttämisestä ja eron myöntämisestä sekä virkasuhteen päättämisestä päättää kirkkovaltuusto. 

10.  seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden virka- ja työvapaista, jollei hallintosääntö määrittele muuta.  

11.  kirkon yleisen palkkausjärjestelmän mukaisista viranhaltijoiden ja työtekijöiden tehtävien vaativuusryhmien pysyvistä muutoksista.    

12. hautausmaan hoitosuunnitelman hyväksymisestä 

13. metsän, maa-aineksen ja turpeen myynnistä, kun sen arvo ylittää 50 000 euroa.  

12 § Asian siirtäminen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi 

Asian ratkaisseen viranhaltijan on toimitettava ote tai muu ilmoitus päätöksestä viiden (5) päivän kuluessa ratkaisusta kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa siirtää viranhaltijan päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa asianomaiselle, joka on ratkaissut asian. Vaatimus on ilmoitettava kolmen (3) päivän kuluessa siitä, kun päätös on tämän hallintosäännön mukaan ilmoitettu kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.  

Kirkkoneuvosto ei käytä otto-oikeutta seuraavissa asioissa ja asiaryhmissä:  

– sijaisten määrääminen  

– enintään yhdeksi vuodeksi määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen  

– virkavapaudet ja työlomat  

– vuosilomat  

– kirkon virka- ja työehtosopimukseen liittyvien lisien maksaminen  

– päätöksiin, jotka koskevat toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta.  

Päätökset edellä mainituissa asioissa voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön. 

Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden päätösvalta 

13 § Kirkkoherran päätösvalta 

Kirkkoherra sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 §:ssä säädetään:  

1) tekee mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitettua hengellistä työtä tekevää tai toiminnallisen puolen viranhaltijaa ja työntekijää koskevat päätökset seuraavissa asioissa: 

a) ottaa enintään vuoden ajaksi sijaisen, jos vakituiselle viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty virkavapaata, ottaen huomioon, että kirkkolain 4 luvun 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan papin virkaan viranhoitomääräyksen antaa tuomiokapituli; 

b) ottaa määrärahojen puitteissa määräaikaiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen enintään vuoden ajaksi ottaen huomioon, että kirkkolain 4 luvun 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan papin virkaan viranhoitomääräyksen antaa tuomiokapituli; 

c) vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätöksen, milloin päätös on ollut ehdollinen, jos esitetty lääkärintodistus tai muu ehdoksi asetettu asiakirja on varaukseton tai rikosrekisteriotteessa ei ole rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja merkintöjä; 

d) myöntää palkattoman virka- tai työvapaan viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia; 

e) myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman niiden lomapäivien osalta, joiden pitämisajasta ei ole määrätty lomajärjestyksessä; 

f) päättää työajattoman viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta, jollei asia kuulu muulle viranomaiselle, ja tekee muutkin tämän työhön liittyvät ratkaisut; 

g) laatii työajallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden työvuoroluettelot, jollei laatimista ole määrätty muulle viranhaltijalle tai työntekijälle; 

h) vahvistaa vuosittaisen koulutussuunnitelman.  

2) Myöntää talousjohtajalle vuosiloman. 

3) Antaa tuomiokapitulille kirkkojärjestyksen 8:15 §:n mukaisen lausunnon seurakunnan papin viran erityisistä tarpeista ennen viranhoitomääräyksen antamista  

4) antaa tuomiokapitulille kirkkojärjestyksen 8:15 §:n mukaisen lausunnon seurakunnan papin määräaikaisesta viranhoitomääräyksestä  

5) antaa tuomiokapitulille kirkkojärjestyksen 8:10 §:n 1 mom. mukaisen lausunnon seurakunnan papin viran haltijan yli kaksi kuukautta kestävästä virkavapaasta 

6) Antaa seurakunnan lausunnon papin sivutoimiluvasta.  

14 § Talousjohtajan päätösvalta ja tehtävät 

Talousjohtaja:  

1. tekee muun kuin kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 §:n 3 kohdassa tarkoitettua hengellistä työtä tekevän viranhaltijan ja työntekijän osalta tarkoitetut päätökset; 

1. ottaa enintään vuoden ajaksi sijaisen, jos vakituiselle viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty virkavapaata;  

2. ottaa määrärahojen puitteissa tilapäinen tai määräaikainen viranhaltija enintään vuoden ajaksi; 

3. vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätös, milloin päätös on ollut ehdollinen, jos esitetty lääkärintodistus tai muu ehdoksi asetettu asiakirja on varaukseton tai rikosrekisteriotteessa ei ole rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja merkintöjä; 

4. myöntää palkattoman virka- tai työvapaan viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia; 

5. Myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman niiden lomapäivien osalta, joiden pitämisajasta ei ole määrätty lomajärjestyksessä;  

6. Päättää viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta, jollei asia kuulu muulle viranomaiselle, ja tekee muutkin tämän työhön liittyvät ratkaisut;  

7. laatii työajallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden työvuoroluettelot, jollei laatimista ole määrätty muulle viranhaltijalle tai työntekijälle; 

8. vahvistaa vuosittaisen koulutussuunnitelman.  

2. Ottaa ja irtisanoo tukipalveluissa työsopimussuhteessa olevat työntekijät pääemäntää ja työnjohtajaa (hautaustoimi) lukuun ottamatta.  

3. Vahvistaa vuosisidonnaiset kokemuslisät. 

4. Myöntää virka- ja työehtosopimukseen perustuvat tehtäväkohtaiset palkanosat ja kertapalkkiot esihenkilön esityksestä, joista päättäminen on seurakunnan harkinnassa, sekä päättää työehtosopimukseen perustuvien erityisten lisien maksamisesta. 

5. Myöntää lakiin tai virka- tai työehtosopimukseen perustuvat virkavapaudet (papiston osalta virkavapauden myöntää tuomiokapituli tai kirkkoherra) tai työvapaat, joiden osalta seurakunnalla ei ole harkintavaltaa. 

6. myöntää virka- ja työehtosopimukseen perustuvat harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat viranhaltijalle tai työntekijälle kuntoutusten osalta. 

7. Käy virka- ja työehtosopimusten soveltamiseen ja sen tulkintaan liittyvät paikallisneuvottelut 

8. Päättää tilien (ml. luotollisten) avaamisesta, käyttövaltuuksista ja lopettamisesta rahalaitoksissa. 

9. Päättää kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa seurakunnan varojen sijoittamisesta ja alle vuoden kestoisista lainojen ottamisesta. 

10. Päättää hankinnasta, jos sen arvo ei ylitä kirkkoneuvoston erikseen päättämää rahamäärää ja jollei asia kuulu muulle viranhaltijalle. 

11.  Päättää ruokapalveluiden hinnastot ja tarvittaessa muiden hinnastojen soveltamisesta ja hintojen tarkistuksista. 

12.  Päättää kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa metsätaloussuunnitelman ja talousarvion mukaisesta metsän myynnistä. 

13.  Päättää kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa irtaimiston myynnistä tai lahjoittamisesta ellei ole siirtänyt päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle yksittäisten tavaroiden ja laitteiden osalta. Päättää irtaimen omaisuuden poistamisesta kirjanpidosta.  

14. Päättää tileistä ja kalustoluettelosta poistamisesta sekä virheellisten suoritusten takaisin perimisestä tai palauttamisesta. 

15.  Myöntää maksuvapautus seurakunnalle tulevista maksuista, ellei tehtävä kuulu jollekin viranhaltijalle. 

16.  Päättää kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa seurakunnalle tulevan saatavan perinnästä luopumisesta. 

17.  Hyväksyy työkoneiden vakuutukset ja päättää vakuutusten vuositarkastuksista kirkkoneuvoston antamien ohjeiden tai hyväksymän vakuutuskäytännön mukaan. 

18.  Myöntää vahingonkorvauksen niissä tapauksissa, joissa seurakunta on korvausvelvollinen tai joissa vahinkojen korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. 

19.  Antaa seurakunnan asuinhuoneistoja vuokralle kirkkoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti.  

20. Antaa seurakunnan maa-alueita sekä antaa seurakunnan rakennuksia, huonetiloja ja laitteita vuokralle.   

21. Talousjohtaja päättää hankinnasta, kun hankintahinta on 15 000–50 000 euroa. 

22. Talousarvion investointiosaan merkityn kalustohankintavarauksen 50 000 euroa käytöstä päättää talousjohtaja. 

23. Rakennusurakoiden lisätöitä määrärahan puitteissa on oikeutettu tilaamaan kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö 15 000 euroon asti ja talousjohtaja kun lisätyön hankintahinta on 15 000–50 000 ja kirkkoneuvosto, kun lisätyön arvo on yli 50 000 euroa. 

15 § Seurakunnan esihenkilöt 

Seurakunnassa toimivat kirkkoherran ja talousjohtajan lisäksi seuraavat esihenkilöt: kiinteistöpäällikkö, johtava kappalainen, johtava kanttori, johtava diakoniatyöntekijä, johtava perheneuvoja, johtava sairaalapastori, kasvatuksen työalajohtaja, hallintopäällikkö, hautaustoimen päällikkö, työnjohtaja (hautausmaa)ja pääemäntä. Esihenkilö- ja alaissuhteet on määritelty seurakunnan hallintorakennetaulukossa. 

Seurakunnan viranhaltija, joka on määrätty esihenkilöksi, tekee alaisiaan koskevat päätökset: 

1) Ottaa enintään kuuden kuukauden ajaksi työalalla tarvittava tilapäinen työvoima myönnettyjen määrärahojen rajoissa sekä enintään kuuden kuukauden ajaksi sijaiset niille työntekijöille ja viranhaltijoille, joiden esihenkilönä hän toimii.  

2) Myöntää palkattoman virkavapauden tai työvapaan viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yhden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia. 

3) Myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman. 

4) Päättää viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta.  

5) Vastaa työalaansa kuuluvien rekrytointien valmistelusta.  

Viranhaltijana toimivan esihenkilön päätöksenteko-oikeuteen ja tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat: 

1) Esihenkilö hyväksyy maksettaviksi työalalla tarpeelliset hankinnat enintään kirkkoneuvoston asettamaan rajaan saakka. 

2) Esihenkilö pitää päätösluetteloa seurakunnassa sovitun hallintomenettelyn mukaisesti. 

3) Hankinnasta päättää esihenkilö määrärahojen puitteissa, kun hankintahinta on alle 15 000 euroa. Hankintapäätöksistä on pidettävä päätösluetteloa (kaikki vähintään yli 5000 euron arvoiset hankinnat pois lukien hankinnat, jotka sisältyvät aiemmin päätettyyn huolto-, palvelu- tai muuhun hankintasopimukseen).  

4) Esihenkilöt vastaavat oman työalansa seuraavan vuoden talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta. Lisäksi heidän tehtävänä on seurata toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion toteutumista ja laatia toimintakertomus edelliseltä vuodelta.  

5) Allekirjoittavat alaistensa työsopimukset.  

6) Päättää alaistensa sairauslomien myöntämisestä.  

7) Johtaa työalansa toimintaa.  

16 § Johtava kappalainen 

1. Toimii papiston esihenkilönä.  

2. Toimii ensisijaisena kirkkoherran sijaisena. 

3. Toimii tarvittaessa sihteerinä kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokouksissa. 

17 § Hallintopäällikkö 

1. Toimii sihteerinä kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokouksissa. 

2. Toimii seurakunnan työsuojelupäällikkönä. 

3. Päättää tiedon antamisesta asiakirjasta joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 §:n ja 7 §:n mukaan ei ole vielä julkinen. 

4. Ohjaa ja tukee seurakunnan rekrytointiprosesseja.  

5. Hyväksyy sivutoimi-ilmoitukset sellaisesta sivutoimesta, joka ei edellytä työajan käyttämistä sivutoimen hoitamiseen. 

6. Tekee päätökset sivutoimiluvista.  

18 § Kiinteistöpäällikkö 

1) Huolehtii korjaus-, muutos- ja uudisrakennustöiden suunnittelusta, valmistelusta, viranomaisluvista, toteutuksesta ja valvonnasta. 

2) Vastaa seurakunnan kiinteistöjen piha- ja katualueiden hoidosta ja kunnossapidosta. 

3) Huolehtii ja vastaa siitä, että kiinteistöistä, kalustosta ja muusta irtaimistosta pidetään säädösten ja seurakunnan päätösten mukaista luetteloa. 

4) Huolehtii rakennusdokumenttien ajantasaisuudesta ja arkistoinnista. 

5) Huolehtii seurakunnan kiinteistöjen pelastussuunnitteluun, yleisötilaisuusturvallisuuteen ja tarvittaviin viranomaisilmoituksiin liittyvistä tehtävistä. 

6) Toimii seurakunnan valmius- ja turvallisuuspäällikkönä. 

7) Toimii seurakunnan edustajana tehtäväalansa urakkaneuvotteluissa, työmaakokouksissa ja turvallisuuskokouksissa sekä vastaanotto- ja takuutarkastuksissa. Lisäksi edustaa seurakuntaa kiinteistö-, lohkomis-, ja maanmittaustoimituksissa. 

8) Valmistelee kirkkoneuvostolle ja muille luottamustoimielimille toimialaansa kuuluvat asiat. 

9) Palkkaa enintään yhden vuoden työsuhteeseen omalle toimialalle tuntityöntekijät. 

10) Huolehtii kiinteistötoimea koskevien päätösten täytäntöönpanosta. 

11) Vastaa kiinteistötoimen hankinnoista ja niiden kilpailuttamisesta. 

12) Esittelee kirkkoneuvostolle toimialaansa kuuluvat talousjohtajan hänelle esiteltäväksi siirtämät asiat. 

13) Toimii talousjohtajan sijaisena.  

14) Rakennusurakoiden lisätöitä määrärahan puitteissa on oikeutettu tilaamaan kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö 15 000 euroon asti ja talousjohtaja kun lisätyön hankintahinta on 15 000–50 000 ja kirkkoneuvosto, kun lisätyön arvo on yli 50 000 euroa. 

19 § Hautaustoimen päällikkö 

1. Huolehtii seurakunnan hautausmaista sekä niiden koneista ja kalustosta. 

2. Huolehtii hautausmaiden korjaus-, muutos- ja uudisrakennustöiden suunnittelusta, valmistelusta, viranomaisluvista, toteutuksesta ja valvonnasta. 

3. Vastaa krematoriotoiminnasta. 

4. Vastaa hautainhoitopalvelujen toiminnasta ja kehittämisestä sekä hautainhoitosopimuksella hoitoon annettujen hautojen hoitamisesta sopimusten mukaisesti. 

5. Vastaa hautaustoimen kiinteistöjen käytöstä. 

6. Vastaa seurakunnan viheralueista ja metsätaloussuunnitelmista. 

7. Huolehtii hautausmaadokumenttien ajantasaisuudesta ja arkistoinnista. 

8. Toimii seurakunnan edustajana tehtäväalansa urakkaneuvotteluissa, työmaakokouksissa ja turvallisuuskokouksissa sekä vastaanotto- ja takuutarkastuksissa. 

9. Valmistelee ja esittelee kirkkoneuvostolle toimialaansa kuuluvat talousjohtajan hänelle valmisteltavaksi ja esiteltäväksi siirtämät asiat. 

10.  Huolehtii hautaustoimea koskevien päätösten täytäntöönpanosta. 

11) Palkkaa enintään yhden vuoden työsuhteeseen omalle toimialalle tuntityöntekijät. 

12) Vastaa hautaustoimen hankinnoista ja niiden kilpailuttamisesta. 

13) Tekee hautaoikeuteen, hautaoikeuden haltijaan sekä hautapaikan luovuttamiseen liittyvät päätökset lukuun ottamatta KL 3:34:ssä mainittuja erimielisyyden ratkaisuja. 

14) Tekee hautaustoimen ohjesäännön 8 §:n mukaiset päätökset ruumiin hautaamisesta ennen siunaustilaisuutta sekä hautaamatta jätetyn tuhkan hautaamisesta muistolehtoon. 

15) Tekee päätöksen hautamuistomerkkiohjeesta poikkeavien muistomerkkien asentamisesta, kuitenkin huomattavan suurista poikkeamista päättää kirkkoneuvosto. 

16) Toimii hautausmaan työnjohtajan sijaisena. 

17) Allekirjoittaa hautaustoimen kausityöntekijöiden työsopimukset. 

18) Rakennusurakoiden lisätöitä määrärahan puitteissa on oikeutettu tilaamaan kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö 15 000 euroon asti ja talousjohtaja kun lisätyön hankintahinta on 15 000–50 000 ja kirkkoneuvosto, kun lisätyön arvo on yli 50 000 euroa. 

20 § Työnjohtaja (hautausmaa) 

Toimii hautaustoimen päällikön sijaisena. 

21 § Kasvatuksen työalajohtaja 

1) Palkkaa enintään yhden vuoden työsuhteeseen omalle toimialalle tuntityöntekijät. 

2) Päättää työalan maksuvapautuksista. 

22 § Johtava kanttori 

1) Päättää kirkkotilan käytöstä konserttien osalta (huomioiden KJ 3:53 §).  

2) Päättää ulkopuolisten tilavuokraajien vuokrasopimuksista konserttien osalta.  

3) Päättää seurakunnan musiikkitoimintaan liittyvistä yhteistyösopimuksista.  

23 § Johtava diakoniatyöntekijä 

1. Huolehtii diakonia-avustuksia varten varattujen talousarvio- ja muiden varojen käyttämisestä kirkkoneuvoston hyväksymien diakonian taloudellisen avustamisen periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. 

2. Päättää työalan maksuvapautuksista. 

24 § Rippikoulutyön pastori 

1. Vastaa rippikoululeirien paikkojen varaamisesta. 

2. Palkkaa enintään kolmen kuukauden ajaksi kausityöntekijät rippileireille myönnettyjen määrärahojen rajoissa.  

3. Toimii rippikoulutyön kausityöntekijöiden esihenkilönä. 

4. Päättää rippikoulumaksujen maksuvapautuksista. 

5. Vastaa rippikoulujen isosten palkkioista. 

25 § Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan päätösvalta  

Valmistelee ja tekee esityksen kirkkoherran ja talousjohtajan palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä. 

4 LUKU KOKOUSMENETTELY 

Kokoustapa ja kokouskutsu 

26 § Toimielimen varsinainen kokous ja sähköinen kokous  

Toimielin käsittelee asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla.  

Toimielimen kokous voidaan pitää myös sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Sähköinen kokous voidaan pitää siten, että kaikki osallistuvat kokoukseen sähköisen yhteyden avulla tai siten, että vain osa läsnäolijoista osallistuu kokoukseen sähköisen yhteyden avulla (hybridikokous).  

Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata kirkkovaltuuston sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa julkisessa tilassa.   

Kirkkovaltuuston suljettuun sähköiseen kokoukseen sekä muun toimielimen sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa eivätkä nähtävissä.  

Kirkkoneuvosto tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet sekä tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lainsäädännön edellyttämällä tavalla.  

27 § Sähköinen päätöksentekomenettely 

Kirkkoneuvosto ja johtokunnat voivat päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen toimielimen kokousta kirkkolain 10 luvun 14 §:n mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.  

28 § Toimielimen kokoontuminen ja sihteeri  

Kirkkovaltuusto kokoontuu, kun kokoontuminen määräaikana käsiteltäväksi säädettyjen asioiden takia on tarpeen tai valtuuston puheenjohtaja muutoin katsoo sen tarpeelliseksi taikka kokoon kutsumiselle on säädetty peruste. 

Kirkkoneuvoston ja muun toimielimen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Toimielin voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikataulunsa suunnitelman. 

Kokouksen pöytäkirjaa pitää toimielimen tähän tehtävään valitsema sihteeri. 

29 § Kokouskutsu 

Kirkkovaltuuston kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kirkkovaltuuston jäsenille. Kirkkojärjestyksen 3 luvun 29 §:n mukaisesti kokouksesta on ilmoitettava samassa ajassa yleisessä tietoverkossa. 

Kirkkoneuvosto päättää toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa kokouksen koolle kutsumisen tavan. 

Kokouskutsu voidaan lähettää sähköisesti. Kutsuun on liitettävä esityslista liitteineen. 

Kokouskutsu tulee lähettää samalla tavalla niille, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. 

Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa kertoa, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti. 

30 § Esityslista 

Esityslista sisältää selostukset käsiteltävistä asioista ja kirkkoneuvoston ehdotukset tai esittelijän esitykset toimielimen päätöksiksi. 

Esityslista voidaan toimittaa tallentamalla se toimielimen jäsenten sekä läsnäolo- ja puheoikeutettujen saataville asianhallintajärjestelmään. 

Jos toimielin päättää panna jonkin asian pöydälle tai palauttaa asian valmisteluun, asiaan liittyviä esityslistan liitteitä ei toimiteta uudelleen, jos asian lopullinen käsittely tapahtuu vuoden kuluessa.  

31 § Jatkokokous 

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen. Kokouksesta poissa olleille ilmoitetaan jatkokokouksen ajasta ja paikasta.  

32 § Varajäsenen kutsuminen 

Kirkkovaltuuston jäsenen, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle ja sihteerille. 

Saatuaan valtuuston jäseneltä tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan tai sihteerin on viipymättä kutsuttava jäsenen sijaan varajäsen. Varajäsen kutsutaan kokoukseen noudattaen kirkkojärjestyksen 9 luvun 47 §:n 2 momentissa säädettyä sijaantulojärjestystä. 

Sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt esteen, varajäsen ryhtyy toimimaan estyneen tilalla. 

Kirkkoneuvoston sekä muun toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, jos hän ei pysty osallistumaan kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. Myös puheenjohtaja tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 

Läsnäolo- ja puheoikeudet toimielimissä  

33 § Läsnäolovelvollisuus ja puheoikeus kirkkovaltuuston kokouksessa 

Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 3 luvun 30 §:ssä säädetään, seuraavien viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulee olla läsnä kirkkovaltuuston kokouksessa antamassa tarvittavia tietoja: talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön ja hautaustoimen päällikön tulee olla läsnä omaa toimialaa koskevien asioiden käsittelyn aikana. Johtavalla kappalaisella on läsnäolo-oikeus kokouksessa. Hallintopäällikkö toimii kokouksen sihteerinä.  

Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. 

Nuorten vaikuttajaryhmän keskuudestaan valitsemalla kahdella edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkovaltuuston kokouksessa.  

34 § Läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksessa 

Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 3 luvun 37 §:ssä säädetään seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksessa: 
johtava kappalainen, hallintopäällikkö, kiinteistöpäällikkö, hautaustoimen päällikkö ja talousjohtaja. 

Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. 

Nuorten vaikuttajaryhmän keskuudestaan valitsemalla kahdella edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksessa. 

Asioiden käsitteleminen 

35 § Asianhallinta- ja äänestysjärjestelmä  

Toimielimen kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asianhallinta- ja äänestysjärjestelmää.  

36 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus  

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä, onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 

Kokouksen kuluessa saapuvan jäsenen on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle ja pöytäkirjaan on merkittävä, minkä asian käsittelyn aikana hän on saapunut. Samoin on meneteltävä, jos jäsen poistuu kesken kokouksen tai kokouksesta poistunut jäsen saapuu uudelleen kokoukseen. 

Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä todeta tarvittaessa uudelleen läsnäolijat.  

Kokous katsotaan laillisesti kokoon kutsutuksi, kun se on kutsuttu koolle säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä, jollei päätöksenteolle säädetä kirkkolaissa muita vaatimuksia. Läsnä olevaksi katsotaan myös toimielimen jäsen, joka osallistuu kokoukseen sähköisesti. (KL 10:15).  

37 § Asioiden käsittelyjärjestys 

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 

Asioiden käsittelyjärjestyksen muuttamista koskeva päätös kirjataan pöytäkirjaan. Jos käsiteltäväksi tulee esityslistan ulkopuolisia asioita, niiden käsittelyjärjestyksen määrää puheenjohtaja.  

38 § Esteellisyys 

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Toimielin päättää esteellisyydestä hallintolain (434/2003) 29 §:n 2 momentin nojalla.  

Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan. 

Toimielimen tekemä esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 

39 § Ehdotus kirkkovaltuustossa  

Kirkkovaltuustossa pohjaehdotuksena on kirkkoneuvoston ehdotus. Jos kirkkoneuvosto on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta.  

40 § Esittely  

Kirkkoneuvoston sekä sen alaisen johtokunnan kokouksessa asia päätetään esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. 

Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, päätösehdotus perusteluineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan tai merkitykseltään sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan esitellä suullisesti. 

Kirkkoneuvostossa seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa koskevat asiat esittelee kirkkoherra, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu viranhaltijan johtosääntöön taikka kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. 

Esittelijänä toimivat seuraavat viranhaltijat:  

1. talousjohtaja talouteen liittyvissä asioissa, 

2. kiinteistöpäällikkö omaan toimialaan liittyvissä asioissa, 

3. hautaustoimen päällikkö hautaustoimeen liittyvissä asioissa. 

Kirkkoneuvosto voi käsitellä ylimmän johdon palkkaukseen liittyvän asian varapuheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Kirkkoneuvosto voi tällöin päättää, että varapuheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. 

41 § Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot 

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. 

Puheenvuoro on pyydettävä paikaltaan seisomaan nousten, kättä nostamalla, kokousjärjestelmää käyttäen tai muulla selvästi havaittavalla tavalla. 

Kokouspaikalla puheenvuoro on pidettävä omalta paikaltaan tai istuntosalin sitä varten asetetulta puhujapaikalta. 

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen:  
1) asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita;  
2) puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron läsnäolo- ja puheoikeutetulle ennen muita puheenvuoroja;  
3) puheenjohtaja voi antaa repliikki- tai kannatuspuheenvuoron.  
Jos puheenvuoroja pyydetään yhtaikaa, puheenjohtaja määrää, missä järjestyksessä puheenvuorot saadaan käyttää. 

Puheenvuoro voi kestää enintään 3 minuuttia, ellei puheenjohtaja yksittäistapauksessa salli pidempää puheenvuoroa. 

Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. 

42 § Asiantuntijoiden kuuleminen 

Toimielimellä tai sen puheenjohtajalla on oikeus kutsua toimielimen kokoukseen asiantuntijoita kuultaviksi. 

Oikeus kutsua asiantuntijoita kuultavaksi koskee vain sellaisia asioita, jotka ovat kokouksen asialistalla tai jotka muutoin otetaan kokouksessa käsiteltäväksi. Toimielin päättää lopullisesti asiantuntijan kuulemisesta samalla, kun se päättää kokouksessa käsiteltävät asiat.  

43 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi 

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, käsittely jatkuu. 

Pöydälle pantu asia on otettava käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa.  

44 § Ehdotusten antaminen 

Muutosehdotukset ja muut esityslistasta poikkeavat ehdotukset on annettava kirjallisena puheenjohtajalle, jollei puheenjohtaja toisin salli. Asian hylkäämistä, pöydällepanoa tai palauttamista koskeva ehdotus on kuitenkin tehtävä kirjallisena vain puheenjohtajan sitä vaatiessa. 

45 § Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen 

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi.  

Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä muutosehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.  

46 § Äänestäminen 

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.  

Äänestys toimitetaan kättä nostamalla, nimenhuudolla, äänestyskoneella tai sähköisesti taikka muulla toimielimen päättämällä tavalla. Kirkkolain 10 luvun 18 §:n 1 momentin mukaisesti äänestys toimitetaan avoimesti.  

Jos äänestykseen otettavia kannatettuja ehdotuksia on enemmän kuin yksi, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisesti. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan:  

1. Ensin on otettava äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle; 

2. Jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava kannatettu ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 

3. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä.  

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan kirkkolain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisesti ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.  

Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n nojalla.  

1. Enemmistövaalit 

47 § Äänestäminen enemmistövaalissa 

Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissä yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja.  

Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen. Kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää.  

48 § Vaalitoimituksen avustajat 

Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä.  

49 § Äänestyslippuihin tehtävät merkinnät 

Äänestyslippuihin kirjoitetaan valittavien nimet ja tarpeen mukaan ammatit niin selvästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta henkilöstä, jota tarkoitetaan.  

50 § Vaalisalaisuuden turvaaminen 

Äänet annetaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä.  

Suljetussa lippuäänestyksessä äänestyslippu on taitettava siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä.  

51 § Äänestyslipun mitättömyys 

Äänestyslippu on mitätön, jos siitä ei selvästi ilmene, ketä ehdokasta tarkoitetaan, tai jos siinä on äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä.  

2. Suhteelliset vaalit 

52 § Vaalilautakunta 

Kirkkovaltuusto asettaa ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon valitaan kolme varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. 

Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaaliautakunta on päätösvaltainen kaksijäsenisenä. Jos vaalilautakunta ei ole päätösvaltainen, valtuusto voi tilapäisesti täydentää sitä suoritettavaa vaalia varten. 

Vaalilautakunnalla on oikeus käyttää apunaan asiantuntijoita ja ottaa itselleen sihteeri. Valtuuston asettaman vaalilautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 

53 § Ehdokasasettelu sekä ehdokaslistojen tarkistaminen ja oikaisu 

Toimielin määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään jätettävä toimielimen puheenjohtajalle. Kussakin ehdokaslistassa saadaan nimetä enintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta tai ehdokasparia kuin vaalissa on valittavia.  

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa listaa käytetään. Vähintään yhden toimielimen jäsenen on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja on listan asiamies. Hänen tehtävänään on antaa lista toimielimen puheenjohtajalle ja hänellä on oikeus tehdä listaan 3 momentissa tarkoitetut oikaisut. 

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, puheenjohtaja antaa listat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa ne. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus tehdä oikaisu vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. 

54 § Ehdokaslistojen yhdistelmä 

Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän. 

55 § Ehdokaslistojen nähtävillä pito 

Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan toimielimen jäsenille tiedoksi ja luetaan ääneen toimielimelle. 

56 § Äänestäminen ja vaalin tuloksen laskeminen 

Äänestyslippuun merkitään ehdokkaan tai ehdokasparin numero. Muita merkintöjä äänestyslippuun ei saa tehdä. 

Toimielimen jäsenet antavat äänestyslippunsa nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä. 

Vaalilautakunta tutkii äänestyslippujen laillisuuden ja ehdokkaiden vaalikelpoisuuden sekä laskee vaalin tuloksen.  

57 § Vaalin tuloksen ilmoittaminen ja vaaliasiakirjojen arkistoiminen 

Kun vaalin tulos on laskettu, vaalilautakunta antaa siitä kirjallisen ilmoituksen toimielimen puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen toimielimelle. 

Ehdokaslistat, ehdokaslistojen yhdistelmä ja äänestysliput liitetään kokousasiakirjoihin. Äänestysliput säilytetään suljetussa kuoressa. 

Pöytäkirja 

58 § Pöytäkirjan laatiminen 

Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. 

Pöytäkirjaan on merkittävä ainakin: 
1) järjestäytymistietoina 
a) toimielimen nimi  
b) käytetyt kokous- ja päätöksentekotavat (varsinainen kokous/sähköinen kokous/hybridikokous/sähköinen päätöksentekomenettely) 
c) kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset 
d) kokouspaikka  
e) läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä  
f) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus  
g) pöytäkirjantarkastajiksi valitut 

2) asian käsittelytietoina 
a) asiaotsikko 
b) selostus asiasta 
c) päätösehdotus  
d) esteellisyys ja perustelut  
e) tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu  
f) kuultavana olleiden lausumat  
g) äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta  
h) vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos  
i) asiassa tehty päätös  
j) eriävä mielipide  
k) hyväksytyt toivomusponnet 

3) muina tietoina  
a) salassapitomerkinnät  
b) puheenjohtajan allekirjoitus  
c) pöytäkirjanpitäjän varmennus 
d) muutoksenhakuohje  
e) merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta  
f) merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa 

Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.  

59 § Pöytäkirjan tarkastaminen 

Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua toimielimen jäsentä, jollei toimielin jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja voidaan tarkastaa sähköisesti. 

Jos pöytäkirjan tarkastuksessa pöytäkirjan sisällöstä jää vallitsemaan erimielisyys, toimielin tarkastaa pöytäkirjan tältä osin seuraavassa kokouksessa. 

60 § Ilmoitus asian siirtämisestä kirkkoneuvoston käsiteltäväksi    

Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa siirtää päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa toimielimelle tai viranhaltijalle, joka on ratkaissut asian, kolmen (3) päivän kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon 

5 LUKU ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 

Kirkkovaltuustoa koskevat erinäiset määräykset 

61 § Istumajärjestys 

Kirkkovaltuuston jäsenet istuvat kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.  

62 § Valtuutettujen aloitteet 

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen kirkkovaltuuston jäsenellä on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita seurakunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista.  

Aloite annetaan puheenjohtajalle. Sähköisessä kokouksessa aloite lähetetään sähköisesti kokouksen puheenjohtajan ilmoittamalla tavalla. Aloitteen jättämisestä tulee ilmoittaa sihteerille ja puheenjohtajalle ennen kokouksen alkamista tai kokouksen työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.  

Puheenjohtajan tulee toimittaa aloite viivytyksettä kirkkoneuvoston valmisteltavaksi. Kirkkovaltuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu.  

Kirkkoneuvoston tulee tarvittaessa saattaa aloite valtuuston lopullisesti käsiteltäväksi vuoden kuluessa. 

Kirkkoneuvoston on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä luettelo valtuuston jäsenten tekemistä ja kirkkoneuvostolle lähetetyistä aloitteista, joita kirkkovaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.  

63 § Kyselytunti 

Kirkkovaltuuston jäsenellä on oikeus esittää seurakunnan johtaville viranhaltijoille kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kolmen minuutin pituisia kysymyksiä seurakunnan hallintoa, taloutta ja toimintaa koskevista asioista. Kyselytunti pidetään ennen kirkkovaltuuston kokouksen alkua puheenjohtajan määrittelemien kokousten yhteydessä, jollei kirkkovaltuusto toisin päätä. 

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kyselytunnilla. Johtavat viranhaltijat vastaavat kysymyksiin. Lyhyet kysymykset on toimitettava kirjallisesti sihteerille viimeistään 7 päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. 

Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Vastauksen saatuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa puheenvuoroja. 

Kyselytunnista ilmoitetaan valtuuston jäsenille ja varajäsenille viimeistään 21 päivää ennen valtuuston kokousta. Jos valtuuston jäsen on poissa kokouksesta, hänen sijaansa tuleva varajäsen voi olla läsnä kyselytunnilla. 

Kyselytunti on julkinen. 

64 § Iltakoulu 

Iltakouluja järjestetään kirkkovaltuuston puheenjohtajan määrääminä aikoina. 

Iltakoulussa annetaan selvityksiä ja tietoja keskeisistä vireillä olevista asioista ja keskustellaan niistä. 

Kirkkovaltuuston varajäsen voi osallistua valtuuston kokouspäivänä järjestettävään iltakouluun kokouksesta poissa olevan varsinaisen jäsenen sijasta.  

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja toimii iltakoulun puheenjohtajana. Iltakoulussa käsitellyistä asioista laaditaan muistio. Puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa puheenvuoroja. 

Iltakoulut ovat suljettuja, jollei niitä erityisestä syystä järjestetä julkisena. 

Muut määräykset 

65 § Jäsenaloite 

Kirkkolain 3 luvun 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä aloite koskee sekä aloitteen tekijän nimi, seurakunta ja yhteystiedot.  

66 § Aloitteen käsittely 

Aloitteen käsittelee se seurakunnan viranomainen, jolla on päätösvalta aloitteen tarkoittamassa asiassa.  

Kirkkoneuvoston on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen päätösvaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.  

Muun toimielimen kuin kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä.  

67 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot 

Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluttua aloitteen saapumisesta, missä seurakunnan viranomaisessa aloite käsitellään. Samalla tulee ilmoittaa aloitteen arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.   

Sen jälkeen, kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin.  

68 § Asiakirjojen allekirjoittaminen 

Seurakunnan toimielimen tai viranhaltijan päätökseen perustuvan sopimuksen ja sitoumuksen allekirjoittajista päättää kirkkojärjestyksen 10 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla.  

Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai johtava kappalainen. 

Toimielimen asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi pöytäkirjanpitäjä tai johtava kappalainen. 

Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.  

69 § Tiedoksiantojen ja haasteiden vastaanottaminen 

Kirkkoherran lisäksi seurakunnalle annettavan haasteen tai muun tiedoksiannon voi seurakunnan puolesta vastaanottaa myös talousjohtaja ja hallintopäällikkö.  

6 LUKU VOIMAANTULO JA MUUTOKSET 

70 § Voimaantulo 

Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2024 

71 § Kirkkovaltuuston hyväksymät muutokset 

Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuusto on 4.12.2024 päätöksellään hyväksynyt tämän hallintosäännön muutokset siten, että päivitetty hallintosääntö tulee voimaan 1.2.2025. Muutoksia hyväksyttiin 1.1.2024 voimaan tulleeseen hallintosääntöön siten, että §:iin 1, 4, 5, 6, 8, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 21, 23, 33, 34, 60, 68 tuli muutoksia. Lisäksi lisättiin § 6, jonka seurauksena aiempi § 6 siirtyi numeroinnissa eteenpäin siirtäen seuraavia § numeroita yhdellä eteenpäin. Lisäksi poistettiin § 24, jonka jälkeen numerointi palasi yhdellä numerolla taaksepäin. Lisäksi poistettiin liitteistä Betskun eduskunnan toimintasääntö. Kirkkovaltuusto 4.12.2024 palautti §:n 62 Valtuutettujen aloitteet valmisteluun, joten 1.1.2024 voimaan tulleessa ollut § 62 on voimassa.  

Liite 1, Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosääntö 

Hallinnollisesti neuvottelukeskus kuuluu Hyvinkään seurakuntaan. 

Hyväksytty Hyvinkään kirkkovaltuustossa joulukuun 10. päivänä 1997. 

Hyväksytty Riihimäen kirkkovaltuustossa joulukuun 11. päivänä 1997. 

1 § Johtokunnan työala 

Perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kristillisen opetuksen mukaisesti yksilö-, pari-, ja perheterapian menetelmiä apuna käyttäen auttaa ja tukea ihmisiä heidän kriiseissään, erityisesti avioliitto- ja perheasioissa, suorittaa perhekasvatustyötä sekä antaa työnohjausta ja kouluttaa seurakuntien muita työntekijöitä avioliitto- ja perhe-kysymyksissä. 

2 § Johtokunnan tehtävät 

 Johtokunnan tehtävänä on: 

1) johtaa ja kehittää sille kuuluvaa työalaa, 

2) huolehtia työalansa yhteyksistä muuhun seurakuntatyöhön, 

3) huolehtia työalaansa koskevasta koulutuksesta, 

4) huolehtia työalaansa koskevasta tiedottamisesta, 

5) pitää yhteyttä rovastikuntien, hiippakuntien ja koko kirkon puitteissa työalallaan tapahtu 

vaan toimintaan, 

6) pitää yhteyttä työalallaan toimiviin viranomaisiin, yhteisöihin ja järjestöihin, 

7) pitää yhteyttä jäsenseurakuntiin, yhteistyöseurakuntiin ja muihin ostopalvelusopimuksen  

tehneisiin yhteisöihin, 

8) laatia kirkkoneuvostoille seuraavaa vuotta varten toimintasuunnitelma, talousarvioehdotus ja ehdotus modulihinnoitteluksi sekä kahta seuraavaa vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus sekä laatia edellisen vuoden toimintakertomus, 

9) esittää viranhaltijoiden johtosäännöt kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi, 

10) tehdä esitykset viranhaltijoiden ja työntekijöiden valinnasta kirkkoneuvostolle, sekä 

11) suorittaa muut kirkkoneuvostojen sille antamat tehtävät. 

(KL 7:2, 10:4,1; KJ 10:13) 

3 § Johtokunnan ratkaisuvalta 

Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta ratkaisee seuraavat asiat: 

1. Hyväksyy ostopalvelusopimukset seurakuntien, kuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. 

(KL 10:4,2-3) 

4 § Kokoonpano 

Johtokuntaan, joka on Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvoston alainen, jäsenseurakuntien kirkkovaltuustot valitsevat vuorokerroin toimikaudekseen puheenjohtajan ja kumpikin jäsenseurakunta kolme muuta jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. 

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen. 

Seuraavilla viranhaltijoilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus: 

– Hyvinkää ja Riihimäen seurakuntien kirkkoherrat 

– Neuvottelukeskuksen johtava viranhaltija. 

(KL 7:3; KJ 7:2,2; 7:3, 2-3;) 

5 § Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden käsittely 

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. 

Kutsu johtokunnan jäsenille on toimitettava kirjallisesti viimeistään 5 päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista. 

Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava Hyvinkään ja Riihimäen seurakuntien kirkkoneuvostojen puheenjohtajille ja niille viranhaltijoille, joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa. 

Tieto kokouksesta ja kokouksen pöytäkirja toimitetaan Kirkon perheasiain keskuksen johtavalle sihteerille. 

Kiireellinen asia voidaan ottaa päätettäväksi 2 momentissa olevien määräysten estämättä.  

Asioiden käsittelystä ja kokouksen menettelytavoista säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. 

(KL 7:4-6; KJ 7:4-7) 

Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 1998. 

Liite 2, Hyvinkään seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan johtosääntö  

Hyväksytty kirkkovaltuustossa 21. päivänä tammikuuta 2021. 

1 § Johtokunnan työala 

Hyvinkään seurakunnan ja muiden sopijaseurakuntien tekemän sairaalasielunhoidon sopimuksen nojalla annettavaa sairaalasielunhoitoa varten on Kirkkolain 3 luvun 20 §:ssä tarkoitettu Hyvinkään seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta. Johtokunnan työalana on johtaa, kehittää ja koordinoida em. sopimuksen mukaista sairaalasielunhoitoa. 

2 § Johtokunnan tehtävät 

Johtokunnan tehtävänä on:  

1. johtaa ja kehittää sairaalasielunhoitoa sairaalasielunhoidon sopimuksen mukaisissa sairaaloissa ja laitoksissa; 

2. antaa kirkkoneuvostolle lausunto sairaalasielunhoitoon valittavista viranhaltijoita; 

3. antaa kirkkoneuvostolle esitys seuraavaa vuotta varten talousarvioksi ja toiminta- ja taloussuunnitelma esitys suunnitelmakaudelle; 

4. antaa kirkkoneuvostolle toimintakertomus edelliseltä vuodelta; 

5. lähettää sairaalasielunhoidon sopijaseurakunnille tiedoksi talousarvioehdotus, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä toimintakertomus; 

6. järjestää vuosittain info- ja keskustelutilaisuus sairaalasielunhoidon asioissa sopijaseurakuntien edustajille; 

7. suorittaa kirkkoneuvoston sille antamat muut tehtävät. 

3 § Kokoonpano 

Sairaalasielunhoitotyön yhteisjohtokuntaan valitaan viisi (5) jäsentä neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Sairaaloiden/laitosten sijaintiseurakunnat valitsevat kukin yhden jäsenen ja heille henkilökohtaisen varajäsenen johtokuntaan. Sopimuksen piirissä olevilla sairaaloilla/laitoksilla on oikeus valita edustaja, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. 

Johtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 

Kirkkoneuvoston puheenjohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. 

Johtokunnan sihteerinä toimii johtava sairaalapastori. 

4 § Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden käsittely 

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään puolet jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemiseksi. 

Kutsu johtokunnan jäsenille on toimitettava kirjallisesti tai sähköisesti johtokunnan sopimalla tavalla viimeistään viisi päivään ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä esityslista asioiden käsittelemistä varten. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava sairaaloiden nimeämälle edustajalle ja kirkkoneuvoston puheenjohtajalle. 

Kiireellinen asia voidaan ottaa käsiteltäväksi 2 momentissa olevien määräysten estämättä. 

Asioiden käsittelyssä ja kokouksen menettelytavoista säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.  

5 § Voimaantulo 

Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021 ja se kumoaa aiemman sairaalasielunhoidon johtosäännön.  

Liite 3, Sopimus sairaalasielunhoidosta  

 1 § SOPIMUKSEN TARKOITUS  

Tällä sopimuksella sovitaan kirkkolain 12 luvun 1 §:n mukaisesti sairaalasielunhoidon hoitamisesta ja tarjoamisesta erikoissairaanhoidossa, vaativassa psykiatriassa ja päihde huollossa sekä Kiljavan sairaalassa. Palvelu koskee seuraavia sairaaloita/laitoksia:  

Sairaala tai laitos/omistajataho Sijainti  

Ohkolan sairaala, oikeuspsykiatria/HUS Mäntsälä  

Kellokosken nuorisopsykiatria/HUS Tuusula  

Kiljavan sairaala /alueen kuntia Nurmijärvi  

Järvenpään päihdesairaala/A-klinikka Oy Järvenpää  

Ridasjärven päihdehoitokeskus/ Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Hyvinkää  

Hyvinkään sairaala/HUS Hyvinkää  

Sairaalasielunhoidon tehtävänä on tukea potilasta ja hänen läheisiään sairauden ja luopumisen kriiseissä ja terveydenhuollon henkilökuntaa hoidon arjessa ja vaativissa hoitotilanteissa/kriisitilanteissa. Sairaalasielunhoitajat toimivat keskustelukumppaneina eksistentiaalisissa, hengellisissä, henkisissä ja eettisissä kysymyksissä. He voivat toimia pyydettäessä moniammatillisissa tiimeissä ja erikseen sovittaessa antavat lyhytkestoista työnohjausta. Sielunhoidollisen keskustelun piiriin kuuluvat kaikki olemassaoloon, ihmissuhteisiin ja arkielämään liittyvät kysymykset. Sairaalasielunhoitaja kunnioittaa asiakkaan vakaumusta.  

Sairaalasielunhoitotyön sisällöstä ja käytännön järjestelyistä sovitaan sairaalan/laitoksen kanssa kirjallisin sopimuksin.  

2 § SOPIMUKSEN OSAPUOLET  

 Seuraavat seurakunnat ja seurakuntayhtymät (sopijaseurakunnat) vastaavat yhteisesti sairaalasielunhoidon mahdollistamisesta ja kustannuksista tässä sopimuksessa sanotulla tavalla:  

Hyvinkään seurakunta 

Järvenpään seurakunta 

Karkkilan seurakunta 

Keravan seurakunta 

Kirkkonummen seurakuntayhtymä 

Lahden seurakuntayhtymä 

Lohjan seurakunta 

Mäntsälän seurakunta 

Nurmijärven seurakunta 

Orimattilan seurakunta  

Raaseporin seurakuntayhtymä  

Pornaisten seurakunta  

Riihimäen seurakunta  

Tuusulan seurakunta  

Vihdin seurakunta  

3 § HALLINTO  

Sairaalasielunhoitajien virat ovat hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti Hyvinkään seurakunnassa.  

Tämän sopimuksen mukaista sairaalasielunhoitotyötä johtavat sairaalasielunhoidon yhteis-johtokunta ja Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvosto. Yhteisjohtokuntaan kirkkolain 12 lu-vun 1 §:ssä mainitun mukaisesti sopijaseurakunnat saavat valita seurakunnan luottamustoimeen vaalikelpoisia jäseniä ja varajäseniä.  

Sairaalasielunhoitotyön yhteisjohtokuntaan valitaan viisi (5) jäsentä neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Sairaaloiden/laitosten sijaintiseurakunnat valitsevat kukin yhden jäsenen ja heille henkilökohtaisen varajäsenen johtokuntaan.   

Vuosittain pidetään info-ja keskustelutilaisuus kaikille sopijaseurakunnille. Kerran toimikaudessa mukaan kutsutaan myös sopijaseurakuntien luottamushenkilöt.  

Johtokunnan toimikausi on sama kuin kirkkovaltuuston toimikausi.   

Johtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.  

Sopimuksen piirissä olevilla sairaaloilla/laitoksilla on oikeus valita edustaja, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.  

Johtokunta lähettää sopimuksen osapuolille vuosittain laatimansa ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä toimintakertomukseksi. Ehdotukset käsitellään Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa seurakunnan käytäntöjen mukaisesti.  

Sairaalasielunhoitotyön hallinnossa ja päätösten toimeenpanossa noudatetaan Hyvinkään seurakunnan sääntöjä ja ohjeita.  

4 § HENKILÖKUNTA  

Sairaalasielunhoitajien määrä mitoitetaan sopimukseen kuuluvien sairaaloiden/laitosten kulloisenkin sairaalasielunhoitotarpeen mukaiseksi ottaen huomioon potilasmäärän kehityksen ja muut työtarpeen kannalta olennaiset näkökohdat sekä sopijaseurakuntien taloudellinen kantokyky.   

Henkilökunnan määräksi mitoitetaan sopimuksen uudistushetkellä neljä henkilötyövuotta. Muiden sopijaseurakuntien kuin Hyvinkään seurakunnan osuudeksi mitoitetaan kolme ja Hyvinkään seurakunnalle yksi. Viranhaltijoista yksi on johtava sairaalapappi. Hän on sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan esittelijä ja muiden sairaalapappien esimies. Sairaalasielunhoidon tiimiin kuuluu Hyvinkään seurakunnan yksin maksama sairaalapapin virka. Johtavan sairaalapapin esimies on Hyvinkään seurakunnan kirkkoherra. Sairaalasielunhoitotyön henkilökunta on osa Hyvinkään seurakunnan henkilökuntaa.   

Osuus sairaalasielunhoidon henkilökunnan työpanoksesta tämän sopimuksen piiriin kuuluviin tehtäviin vahvistetaan vuosittain sairaalasielunhoitotyön johtokunnan valmistelemana Hyvinkään seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa.   

5 § TALOUS  

Sopijaseurakunnat suorittavat vuosittain Hyvinkään seurakunnalle edellisen vuoden hoito-päivien suhteessa osuutensa sairaalasielunhoitotyön talousarvion mukaisista kustannuksista, jotka koostuvat seuraavista eristä:  

a) Sairaalasielunhoitajien henkilöstö- ja toimintakuluista vahvistettua työpanosta vastaava osuus.  

b) Sisäisen laskennan kautta saatava työalan osuus Hyvinkään seurakunnan yleishallinto-kuluista. Yleishallintokulut sisältävät seuraavat pääluokka 1:n kulut: tilintarkastus, taloushallinto, henkilöstöhallinto ja yhteiset tietohallintokulut.   

Yhteisjohtokunnan jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset sisällytetään sairaalasielunhoidon talousarvioon. Kokouspalkkiot maksetaan Hyvinkään seurakunnan käytäntöjen mukaisesti ja matkakulut virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.  

Edellisen vuoden tilinpäätöksen osoittama talousarvion säästö vähennetään tai ylitys lisätään vuosilaskuun.  

Sopijaseurakuntien käyttämät erilliset, sairaalasielunhoitajien normaaliin tehtävänkuvaan kuulumattomat työnohjaus-, konsultointi- ja luennointipalvelut laskutetaan erillisen hinnoitelun mukaisesti ja ne ovat osa sairaalasielunhoidon tuloja.  

6 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA PÄÄTTÄMINEN  

Sopimus tulee voimaan 1.1.2021. Sopimus on voimassa toistaiseksi.  

Sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta aloittaa työskentelynsä 1.1.2021 lukien.  

Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvosto voi hyväksyä yksittäisiä uusia seurakuntia ja seurakuntayhtymiä yhteisjohtokunnan esityksestä.  

Sopijaseurakunnan halutessa irtisanoa tämän sopimuksen, tulee kirjallinen irtisanomisilmoitus toimittaa johtokunnalle viimeistään kaksitoista (12) kuukautta ennen sen  kalenterivuoden alkua, jonka alussa irtisanomisen halutaan astuvan voimaan. Irtisanomisilmoitus otetaan tämän alkuperäisen sopimuksen liitteeksi.  

Koko sopimuksen purkautuessa tulee johtokunnan tehdä kolmen kuukauden kuluessa taloudellinen loppuselvitys; selvittää sopimukseen perustuvat saatavat ja velat sekä laatia  ehdotus jaettavien varojen jakamiseksi tai kulujen kattamiseksi maksuosuuksien suhteessa. Ehdotuksesta on hankittava tilintarkastajan lausunto.  

Sopimuksen noudattamisesta nousevat erimielisyydet ratkaistaan ensisijassa osapuolten keskinäisellä neuvottelulla. Mikäli neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, erimielisyydet ratkaistaan asian laadusta riippuen toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Hallintoriita-asiat käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa ja mahdolliset yksityisoikeudelliset riita-asiat Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa, ellei riita-asian ratkaisemisesta sovita toisin osapuolten kesken.   

7 § AIEMMAT SOPIMUKSET  

Tällä sopimuksella kumotaan vuonna 2013 allekirjoitettu sairaalasielunhoitoa koskeva sopimus.  

8 § SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET  

Tätä sopimusta on tehty yksi kullekin sopijaosapuolelle. Sopimuksen osapuolille on kullekin oma allekirjoitussivunsa (liite 2), jonka allekirjoittaa osapuolen puolesta siihen oikeutettu henkilö tai henkilöt. Allekirjoitussivu lähetetään Hyvinkään seurakunnalle, joka hallinnoi osapuolten puolesta sopimuskokonaisuutta.