Häät
Te valitsitte toisenne. Rakkauttanne kannattaa juhlia. Avioliiton kirkollisessa vihkimisessä yhteiselle matkallenne pyydetään Jumalan siunausta.
Onnea tulevaan hääpäivään!
Kirkkohäät ovat juhlava tapa mennä naimisiin. Vihkikirkossa voi olla paljon ystäviä ja sukulaisia.
Häät voivat myös olla pienet ja rauhalliset, ilman suuria järjestelyjä. Vihkimisen voi toimittaa myös muualla kuin kirkossa, esimerkiksi juhlatiloissa, kotona tai luonnon helmassa. Tilaisuuteen riittää hääparin ja papin lisäksi vain kaksi todistajaa.
Tärkeintä on, että kerrotte tahtonne rakastaa toisianne. Avioliitossa lupaatte olla toisillenne uskollisia ja tehdä parhaanne, että voitte elää onnellisina yhdessä.
Avioliitto on yhteistä elämää. Se tarkoittaa arjen ja juhlan jakamista yhdessä.
Vihkiminen
Kirkollinen vihkiminen on oikeudellinen tapahtuma. Se vastaa siviilivihkimistä. Vihkimisessä pitää olla mukana vähintään kaksi todistajaa. Tähän ohjeeseen on koottu asioita, joita on hyvä miettiä, kun alatte suunnitella kirkkohäitä.
Milloin kirkollinen vihkiminen on mahdollinen?
Kirkollisen vihkimisen voi järjestää, jos tietyt ehdot täyttyvät. Molempien puolisoiden pitää olla rippikoulun käyneitä ja kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Häät voi järjestää myös, jos toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhteisöön.
Kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä ovat esimerkiksi:
- ortodoksinen kirkko
- katolinen kirkko
- helluntaikirkko
- adventtikirkko
- vapaakirkko
- baptistikirkko
Kirkon, papin ja kanttorin varaaminen
Pappi ja kanttori varataan oman seurakunnan seurakuntatoimiston kautta tai verkossa. Hyvinkään seurakunta tarjoaa tilan ilmaiseksi kirkollista avioliittoon vihkimistä ja avioliiton siunausta varten, kun vähintään toinen vihittävä/avioliittoon siunattava tai jommankumman vanhempi on Hyvinkään seurakunnan jäsen. Muiden osalta avioliittoon vihkimisen/avioliiton siunauksen tilavuokra veloitetaan hinnaston mukaan.
Avioliittoon voidaan vihkiä myös muualla kuin kirkossa.
Kun olette tehneet vihkivarauksen, pappi ja kanttori ottavat teihin hyvissä ajoin yhteyttä ja sopivat tapaamisajan.
Avioliiton esteiden tutkinta
Ennen vihkimistä avioliiton esteet on tutkittava. Sillä varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu, ja pari voi mennä naimisiin. Häitä suunnittelevat voivat hoitaa esteiden tutkinnan evankelis-luterilaisen kirkon asiointipalvelun kautta. Ilman tätä tarkistusta avioliittoon vihkiminen ei ole mahdollista.
Lue lisää avioliiton esteiden tutkinnasta esteidentutkinta.fi -sivustolta
Esteiden tutkinta kestää tavallisesti noin viikon. Kun tarkistuksessa todetaan, ettei avioliitolle ole esteitä, saatte todistuksen esteiden tutkinnasta. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Vihkiminen täytyy tapahtua tämän ajan kuluessa.
Keskustelu papin kanssa
Vihkipappi tapaa teidät ennen vihkimistä. Ottakaa tapaamiseen mukaan avioliiton esteiden tutkintatodistus. Pappi täyttää siihen vihkimiseen liittyvät tiedot.
Tapaamisessa puhutte myös vihkitilaisuuden käytännön asioista. Pappi voi kysyä teiltä asioita, joita hän voi käyttää vihkipuheessa. Voitte kertoa esimerkiksi, miten tapasitte, mitä arvostatte toisissanne ja mitä odotatte avioliitolta.
Häämusiikki
Kanttori on ammattimuusikko, joka on käytettävissä teidän juhlassanne. Kirkoistamme löytyy urut ja pianot, joilla musiikkia voidaan toteuttaa. Musiikin suunnittelu tehdään yhdessä parin kanssa. Kanttori on yhteydessä sähköpostilla tai puhelimitse pariin kesähäiden osalta usein jo keväällä kuullakseen parin toiveista musiikin suhteen.
On hyvä, jos tilaisuudessa lauletaan yhdessä virsi. Näin juhlaväkikin pääsee osallistumaan. Musiikin suhteen ei ole erityisiä rajoituksia, kunhan se ei ole ristiriidassa kirkon arvomaailman kanssa. Ns. perinteisten (kuten Melartinin, Kuulan tai Mendelssohnin) häämarssien lisäksi usein soitetaan parin toiveista esimerkiksi elokuvamusiikkia tai rakkauslaulusävelmiä. Siihen, mitä on mahdollista toteuttaa, vaikuttaa valmisteluun käytettävä aika, nuottien hankkiminen ja se, miten kappale soveltuu kosketinsoittimille soitettavaksi. Musiikkivalinnat voi halutessaan jättää myös kanttorin tehtäväksi, silloin hän soittaa jotain iloista ja juhlavaa.
Vihkimisen kulku
Kirkolliseen vihkitilaisuuteen on kaksi vaihtoehtoa, joista pidempi pitää sisällään ehtoollismessun. Voitte valita niistä teille sopivan. Vihkipappi johtaa tilaisuuden kulkua. Vihkitilaisuutta voi harjoitella papin kanssa kirkossa ennen juhlaa. Harjoituksiin voivat tulla myös bestman, kaaso tai muut henkilöt, joilla on tehtävä vihkitilaisuudessa. Kerro papille etukäteen, jos haluat harjoitella. Kirkkohäiden vihkitilaisuus kestää yleensä alle puoli tuntia riippuen musiikin määrästä.
Tilaisuuden alku
Suntio johdattaa hääparin tilaisuuden alkuun. Häät alkavat yhdessä sovitulla musiikilla, usein häämarssilla. Sen aikana saavutte joko yhdessä käytävää pitkin alttarille tai morsian kulkee läheisen saattamana käytävää pitkin, ja sulhanen tulee häntä vastaan. Hääväki seisoo ja seuraa kulkuanne.
Siunaus ja puhe
Alkumusiikin jälkeen tulevat siunaus ja johdantosanat, rukous ja Raamatun jakeet. Pappi pitää teille puheen.
Kysymykset ja sormukset
Vihkipappi esittää kummallekin kysymyksen, ja siihen vastaatte ”tahdon”. Usein bestmanin tehtävänä on luovuttaa sormus papille. Sormusrukouksen jälkeen joko morsiamen tai teidän molempien vasempaan nimettömään pujotetaan sormus. Ennen sormusten pujottamista voitte halutessanne lausua erillisen sormuslupauksen. Lopulta on suudelmanne vuoro.
Onnittelut tuoreelle avioparille
Pappi onnittelee ja antaa teille vihkiraamatun seurakunnan häälahjana. Te käännytte kohti häävieraitanne, ja usein silloin esitetään musiikkia. Lopulta kävelette tuoreena avioparina kohti kirkon pääovea musiikin soidessa. Koko hääväki nousee seisomaan ja poistuu kirkosta teidän jälkeenne.
Kirkosta poistuminen
Hääpari voi väistyä hetkeksi odottamaan esimerkiksi kirkon morsiushuoneeseen, että kaikki vieraat ovat poistuneet kirkon ovesta ulos. Sen jälkeen on teidän vuoronne tulla kaikkien hurrattaviksi ja onniteltaviksi. Huom! Esimerkiksi riisin ja kukan terälehtien heitto ei ole sallittua, kun hääpari astuu kirkosta ulos.
Hääperinteitä kirkossa
Kirkkohäihin kuuluu monia tapoja ja perinteitä. Ne eivät ole pakollinen osa vihkitilaisuutta, mutta ovat yleisiä Suomessa. Perinteitä ei tarvitse noudattaa muiden vuoksi. Voitte valita ne tavat, jotka tuntuvat teistä hyviltä. Yhtä hyvin voitte myös jättää perinteet pois.
Ennen vihkimistä
Monet vihkiparit noudattavat perinnettä, jonka mukaan morsian ja sulhanen eivät saa nähdä toisiaan hääpäivänä kuin vasta vihkikirkossa. Perinne on peräisin ajalta, jolloin pari muutti yhteiseen kotiin vasta häiden jälkeen.
Usein vihkipari valitsee itselleen kaason ja bestmanin tai useampiakin. Kaasot ja bestmanit ovat vihkiparille läheisiä ystäviä tai esimerkiksi sisaruksia, jotka auttavat hääjuhlan järjestämisessä ja osallistuvat vihkitilaisuuteen, jossa heillä voi olla sovitut vastuut.
Kirkkotila on sellaisenaan valmis hääjuhlaa varten. Alttarilla on kynttilät ja kukkia. Voitte kuitenkin itse koristella kirkkosalia, jos se tuntuu tärkeältä. Koristelua, kuten esimerkiksi kukkien määrää ja sopivuutta on hyvä suunnitella ennakkoon yhdessä seurakunnan vahtimestarien kanssa. He tuntevat kirkon tilat ja osaavat arvioida koristeluun ja sen purkamiseen vaadittavan ajan. Hyvinkään kirkoissa tilaisuuksia on tunnin välein.
Joskus kirkkohäihin tehdään vieraille käsiohjelma, joka kertoo vihkitoimituksen kulun, virsien tai laulujen sanat, vihkimarssit ja muut musiikkitiedot.
Hyvinkään kirkossa ja Vanhassa kirkossa on morsiushuone, jossa morsiuspari tai usein vain morsian valmistautuu vihkitilaisuuteen ennen sen alkua. Kytäjän kirkossa voidaan käyttää valmistautumiseen sivusalia. Vihkijuhla alkaa sovittuna aikana.
Vihkimisen aikana
Kirkkohäissä on tapana, että vihkiparin lähisukulaiset istuvat kirkon etupenkeissä. Morsiamen suku ja ystävät istuvat vasemmalla ja sulhasen oikealla puolella kirkon takaosasta katsottuna.
Vieraat nousevat seisomaan, kun urut alkavat soida. Kanttori aloittaa häämusiikin, ja vihittävät tulevat kirkon keskikäytävälle.
Vihkipari voi kulkea matkan alttarille yhdessä rinnakkain, morsian sulhasen vasemman käden puolella. Vanhan perinteen mukaan morsiamen isä tai muu läheinen saattaa morsiamen alttarille, jossa sulhanen valmiiksi odottaa.
Jos morsian saatetaan vihille, hän kävelee häämarssin soidessa saattajan oikean käden puolella. Sulhanen odottelee alttarin äärellä ja lähtee häämarssin alkaessa morsianta vastaan. Kirkon keskivaiheilla saattaja luovuttaa morsiamen sulhaselle, ja vihkipari jatkaa matkaa siten, että morsian on nyt sulhasen vasemmalla puolella. Koko vihkimisen ajan morsian on sulhasen vasemman käden puolella.
Morsiusparin (tai aluksi morsiamen ja saattajan) perässä voivat kävellä myös kaasot, morsiusneidot ja sulhaspojat. He käyvät istumaan kirkon etuosaan. Bestman seisoo alttarilla odottavan sulhasen vieressä, kunnes pari on yhdessä alttarilla. Kaaso voi huolehtia vihkitilaisuudessa morsiuskimpusta ja avustaa morsianta muutenkin. Bestman voi huolehtia sormuksista ja ojentaa ne vihkipapille tai sulhaselle oikealla hetkellä.
Perinteinen tapa on, että kun pappi on julistanut parin aviopuolisoiksi, vihkipari antaa alttarilla toisilleen suudelman.
Kaikissa Hyvinkään kirkoissa ja seurakuntakeskuksen kappelissa on vihkiryijy, joka asetetaan alttarin eteen. Morsiuspari seisoo sen päällä vihkimisen ajan. Ryijy symboloi suojaa ja onnea avioliitolle, eivätkä muut saa astua sen päälle. Mikäli suvussasi on oma perinneryijy ja haluatte käyttää sitä vihkiäisissänne, se on mahdollista.
Vihkimisen jälkeen
Vastavihityt kulkevat kirkon käytävän takaisin kohti ulko-ovea, josta teidät ohjataan odottamaan morsiushuoneeseen. Sillä aikaa vieraat siirtyvät ulos kirkosta teitä vastaanottamaan.
Tuoretta avioparia on perinteisesti tervehditty heittämällä heidän päälleen riisiä tai ruusunlehtiä. Nykyään toivotaan, ettei kirkon edessä heitettäisi mitään, jotta ympäristö säilyisi siistinä eikä roskaa kulkeutuisi sisälle kirkkosaliin. Esimerkiksi saippuakuplien puhaltelu tai tähtisadetikkujen polttaminen ovat kuitenkin kaunis tapa juhlistaa tuoretta avioparia.
Avioliiton siunaaminen
Jos olette menneet naimisiin siviilivihkimisenä, avioliittonne voidaan siunata kirkollisesti.
Avioliiton siunaaminen on tavallista esimerkiksi kansainvälisissä avioliitoissa tai silloin, kun toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon. Siunaaminen on hyvin samanlainen kuin kirkollinen vihkiminen, mutta nyt siunausta pyydetään jo solmitulle avioliitolle.
Siunaamisessa ei ole sormusrukousta eikä sormuslupauksia. Tilaisuus voidaan järjestää kirkossa tai muussa teille tärkeässä paikassa. Musiikista voi sopia kanttorin kanssa.
Avioliitto voidaan siunata kirkollisesti missä päin maailmaa tahansa, koska kyse ei ole juridisesta tapahtumasta. Siunaamisesta voidaan antaa todistus. Tilaisuus kestää yleensä alle puoli tuntia riippuen musiikin määrästä.
Samaa sukupuolta olevien avioliitto
Kohtaamme kaikki parit avoimesti ja kunnioittavasti, jos he pyytävät vihkimistä tai siunaamista.
Seurakuntamme kirkkotilat ovat avoimet samaa sukupuolta olevien parien hääjuhlaan.
Vihkimisen vuosipäivä
Rukoushetkeen ei liity juridista merkitystä, mutta ajatuksena on palauttaa mieleen omat häät vuosien takaa. Joskus saatetaan puhua vihkimisen vahvistamisesta tai vihkivalan uudistamisesta.
Rukoushetki voidaan toimittaa esimerkiksi, kun avioliittoon vihkimisestä on kulunut vuosi tai useampia vuosia tai vuosikymmeniä. Pariskunta voi itse päättää, mikä on hyvä aika tilaisuudelle.
Rukoushetki voidaan pitää joko kirkossa tai vaikka omassa kodissa.
Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.
1.Kor. 13:13