Siirry sisältöön

Toivoa pimeyteen

Maa martaana makaa, maa valoa kaipaa.

Tämä pimeä kuoleman kuukausi on sekä synkkä että kaunis. Joinakin päivinä aurinko on paistanut ihanasti ja toisaalta sumuinen aamukin voi olla tunnelmallinen.

Synkkiä ovat myös loppukuun parin teemapäivän aiheet: tänään 21.11. vietämme itsemurhan tehneiden muistopäivää, jolloin Hyvinkään kirkollakin syttyvät kynttilät pimeyteen. Ensi keskiviikkona 25.11. on kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä, joka avaa pariviikkoisen Oranssit päivät -kampanjan. Kummatkin aiheet kutsuvat meitä muistamaan uhreja, mutta ennen kaikkea ne kutsuvat meitä toivon tekoihin. Mitä minä voin tehdä? Voisinko avata sydämeni ja kysyä mitä kuuluu? Voisinko avata kukkaroni ja antaa rahaa tukipalveluihin?

Valoa pimeyteen tuo tällä viikolla vietetty kansainvälinen Lapsen oikeuksien viikko. Lapsissa elää ilo ja kasvaa tulevaisuuden toivo. Jokainen lapsi on arvokas, Luojan lahja. Lapsella on oikeus tuntea itsensä arvostetuksi, rakastetuksi ja tärkeäksi. Turvallinen lapsuus antaa ihmiselle hyvät eväät koko elämän ajaksi.

Jeesus sanoo meille aikuisille: ”Ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.” (Matt. 18:3-5)

Jos oppisimme katsomaan muita ihmisiä ja luontoa pienen lapsen avoimuudella ja positiivisella ihmettelyllä, tämä maailma olisi parempi paikka kaikille. Myös luottamus hyvään tulevaisuuteen olisi vahvempi. Vaikka moni asia on tällä hetkellä kovin toivottoman oloista, ei pidä lannistua, vaan luottaa parempaan tulevaisuuteen. Se syntyy yhdessä tekemällä, ja yhdessä tekeminen vaatii kunnioittavaa vuoropuhelua kaikkien kanssa.

Tämän kirkkovuoden loppu on nyt käsillä, ja uusi alkaa ensimmäisestä adventista. Teemat ovat varsin samanlaiset: odotamme oikeudenmukaista Jumalaa – Jeesusta, pelastajaamme tulevaksi. Kun Jeesus syntyi, hän toi meille valon ja toivon. Kaikki tämä pienessä lapsessa, josta kasvoi suuri opettaja, hyvän elämän esimerkki, kaikkeuden pelastaja. Hän kutsuu meitä rakentamaan rauhaa ja oikeudenmukaisuutta juuri tässä hetkessä, jossa elämme. Kun hän palaa aikojen lopulla, luodaan uudet taivaat ja uusi maa, jossa ”kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, ei valitusta eikä vaivaa.” (Ilm. 21:4)