Siirry sisältöön

Kristityn vapaus

Usko Kristukseen tekee vapaaksi. Vapaaksi omanvoitonpyynnistä, ahneudesta, perinnäissäännöistä ja ylipäätään kaikesta turhasta, mikä sitoo.

Markuksen evankeliumin luvussa 2 jakeissa 18–22 Jeesukselta tultiin kysymään, miksi hänen opetuslapsensa eivät paastoa, kuten Johanneksen opetuslapset ja fariseukset paastoavat. Jeesus viittaa häihin. Hän viittaa sulhaseen, jonka tultua hääjuhlapaikalle vieraat eivät paastonneet. Jeesus oli aloittanut julkisen toimintansa Kaanaan häissä muuttamalla veden viiniksi, jotta sulhanen ei olisi joutunut viinin loputtua noloon asemaan. Tässä hän vertaa itseään sulhaseen, jonka ympärillä vietetään kiitollisina hääjuhlaa, eikä tarkoitus ole paastota. Kun sulhanen on poistunut, voi olla aika paastota, mutta ei sitä ennen.

Jeesus on Jumalan Poika, sulhanen, ja seurakunta morsian. Nämä ovat pyhän liiton juhlat. Kun Jeesus on itse paikalla, on häät, eikä silloin kuulu paastota; on syytä juhlaan ja iloon. Miten seurakunta sitten juhlii? Jumalanpalvelus on juhla, joka Jumalan kunniaksi vietetään. Se on kuin hääjuhla, jossa nautitaan yhteinen ateria, syödään ja juodaan, iloitaan yhdessä.

Aterialla (syömisellä ja juomisella) tarkoitetaan jumalanpalveluksessa ehtoollista. Kun käymme ehtoolliselle, saamme luottaa Kristuksen rakkauteen ja anteeksiantamukseen. Saamme myös kohdata toiset kristityt saman juhlapöydän ääressä, missä saamme yhteyden Kristuksen ruumiiseen ja vereen – pelastukseemme.

Emme siis paastoa, vaan nautimme kristityn vapaudessa yhteistä Jumalan kansan juhlaa sanan ja sakramentin äärellä. Elämän leipä meille annetaan, saamme jakaa sen toisten kristittyjen kanssa. Elämän leipä erotetaan muusta ateriasta ja pappi siunaa sen samoilla sanoilla, joilla Jeesus siunasi ja erotti leivän viimeisellä ateriallaan opetuslasten kanssa.

Kristus sitoo meidät, ei perinnäissääntöihin ja kieltoihin, vaan totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristittynä elämiselle, teoille ja valinnoille.